torstai 24. toukokuuta 2012

Liivit mustavalkoisesti


Käytätkö aina pelastusliivejä veneessä? Aiemmin en ole juurikaan pitänyt liivejä perhepurjehduksilla. Olemme liikkuneet leppoisissa olosuhteissa, luotettavalla tutulla veneellä ja neljän hengen miehistöllä, joista kolme on supertaitavia purjehtijoita.

Tilanne on sen jälkeen muuttunut. Jo purjehduskoulussa liikuttiin kovemmissa olosuhteissa, vaihtuvilla vierailla veneillä ja aloittelevalla miehistöillä. Ensi kesänä tilanne on seuraava:
  • Meitä on veneessä vain kaksi. Jos toinen tippuu, on toisen hanskattava koko pelastusoperaatio ypöyksin kaikissa olosuhteissa.
  • Toinen meistä on edelleen aloittelija. 
  • Kumpikaan meistä ei ole virallisesti uimataitoinen*, vaikka molemmat pysymmekin jonkin aikaa pinnalla. Kuulostipa hurjalle, mutta tilanne tuskin tulee muuttumaankaan.
  • Oma vene tulee olemaan jonkin aikaa vieras käytettävyydeltään.
  • Oma vene tulee olemaan myös nopea ja kansiratkaisuiltaan avoin (eli vähemmän tarttumiseen sopivia rakenteita käden ulottuvilla).

Aloin tänä keväänä käyttämään liivejä joka ikinen kerta, kun purjehdin. Teen siitä samanlaisen mustavalkoisen periaatteen kuin:
1) kun nousen hevosen selkään, on kypärä päässä,
2) jos tarjotaan huumeita, sanon ”Ei”,
3) kun ajan autoa, on turvavyö kiinni jokaisella autossa olevalla.

Periaatetta noudatetaan automaattisesti kaikissa olosuhteissa. Ei ole harmaata aluetta, jossa pitäisi tehdä tilannekohtaisia päätöksiä, kuten: ratsastan tutulla hepalla vain puolen tunnin jaloittelulenkin lähiteillä ja on hellepäivä – en varmaankaan tarvitse tällä kertaa kypärää. Silloinkin hevonen voi esimerkiksi säikähtää metsästä pyrähtävää isoa lintua ja reagoi arvaamattomasti ennen kuin ratsastaja löytää taas tasapainonsa. Liivit voivat olla jossain tilanteessa epämukavat – niin on ratsastuskypäräkin - mutta sen kanssa eletään.


Siis:
4) kun astun veneeseen, on liivit päällä.
(kuva: Baltic )

* "Pohjoismaissa käytettävän uimataidon määritelmän mukaan uimataitoinen on henkilö, joka syvään veteen pudottuaan ja noustuaan pinnalle pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta vähintään 50 metriä on uitava selällään."
(Wikipedia 20.5.2012)

4 kommenttia:

  1. Mmoi! Nyt on pakko kommentoida. Meidät on toki kotona pienestä asti aivopesty juurikin tähän sääntöön neljä, joten omalla kohdalla liivien käyttö ei nyt tunnu järin pahalta.. mutta suosittelen ehdottomasti kokeilemaan jollapurjehtijoiden (ja ilmeisesti myös melojien?) suosimia kelluntaliivejä (itsellä crewsaverin pro gybet). On tilaa liikkua, ovat vartalonmyötäiset ja pienikokoiset joten ei tunnu siltä että on 20kg liikaa massaa ympärillä, ja lämmittävätkin mukavasti viileämmillä keleillä. Ja jos (ehkä kerran kolm.. viid.. kahdeksassa vuodessa) ilmat sattuvat olemaan niin hyvät, ettei vastaisellakaan palele, on minulla jemmassa myös paukkuliivit. Nehän eivät paljon tilaa vie. Jollaliivit kunniaan!

    Seurailen mielenkiinnolla ja orastavalla kateudella proggistanne. Tsemppiä! :)

    VastaaPoista
  2. Hei Anomuumi ja kiitos kommentista sekä tsemppauksesta!

    Olen suurelta osin samaa mieltä kelluntaliiveistä ja palaan kommenttisi innoittamana vielä lyhyesti tähän liiviasiaan.

    VastaaPoista
  3. Mä olen ihan samoilla linjoilla sun kanssa liivien käytöstä. Eikä ne edes ole mitenkään epämukavat päällä! Ne vaan on siinä, eipä siinä mitään kummempia. Tuntuisi tosi alastomalta olla ilman liivejä veneessä, samoin kuin vaikka just ilman kypärää hepan selässä.

    VastaaPoista
  4. Juuri näin. Kun luo itselleen järkevän tottumuksen, siitä tulee luonnollinen osa harrastusta ilman kummempia pähkäikyjä tai tunnereaktioita.

    VastaaPoista