Purjehtijakurssin reflektioita ja kauden tavoitteet

Olin todella tyytyväinen tähän kahden edeltävän viikon aikana käytyyn purjehtijakurssiin. Yksi syy on se, että sain varmistettua yhtenäisen pohjan perusasioista. En oikein tiennyt missä kohtaa olen oppimistani ja miten harjoittelua pitäisi jatkaa. Olen ollut lapsesta saakka oppijana sitä tyyppiä, jonka pitää tietää asiat ensin teoriassa ja harjoitella vasta sitten käytännössä. Nyt kurssin jälkeen on helpompi asettaa konkreettisia tavoitteita tulevalle harjoittelulle. Tässä kohtaa muistan taas olla elämälle kiitollinen siitä, että minulla on osaavat ja ikuisesti purjehduksesta innostuneet ihmiset ympärilläni sitä tukemassa.

Jatkoharjoittelun tavoitteita tälle kaudelle:

• Pinnalla ohjaamisessa harjaantuminen
• Ajoituksen treenaaminen täsmällisemmäksi vendan ja jiipin eri tehtävissä toimiessa
• Purjeiden säätämisessä harjaantuminen: säätämisen tarpeen havainnointi ja oikeista kohdista säätäminen sekä solavaikutuksen huomiointi
• Rantautumiset ja lähdöt eri olosuhteissa (tuuli, virta) ja erilaisiin paikkoihin/paikoista (poijut, laiturit, kylkiparkki, keulaparkki)
• Navigointioppien soveltaminen purjehdukseen, erityisesti luovittaessa. Saaristossa lähinnä turvarajojen asettaminen kartan syvyystietojen ja maisemanavigoinnin avulla.

 Nyt on hyvä muistaa, että purjehtijakurssi valmentaa toimimaan aktiivisena miehistönjäsenenä (competent crew). Kurssilla käsitellyt asiat rajautuivat seuraaviin:

• perustietoa purjehduksesta ja purjeveneistä 
• purjeiden valinta, käsittely ja säädöt
• purjeveneen käsittely: veneen hallinta, ohjailusäännöt, ohjailu, kiinnittyminen laituriin ja poijuun sekä ankkurointi
• veneilyvarusteet ja turvaohjeet
• tärkeimmät solmut
• toiminta erikoistilanteissa
• purjehtijan säätietoutta
• purjehdusreitin suunnittelu ja purjehduksen valmistelu

Kurssin sisältö oli mielestäni onnistunut. Näitä perustaitoja on hyvä harjoitella jonkun aikaa omatoimisesti ennen uusien haasteiden haalimista. Navigoinnin osalta seurasimme kurssilla lähinnä reimareita ja kaikulukemia ja luotimme kyseiset vesialueet tuntevan opettajan sanaan. Pimeänavigointi ja tutkanavigointi eivät tietenkään kuulu tähän vaiheeseen, ei myöskään eletroninen navigointi, sillä gps pidettiin poissa huomiota viemästä. Purjeiden käsittelyn osalta kurssilla ei vielä harjoiteltu esim. spinnun tai genaakkerin käyttöä eikä käytännön harjoituksissa vaihdettu fokkaa/genoaa purjehduksen aikana. Myös purjeiden trimmaaminen pitäydyttiin perusteissa, joilla periaatteessa selviää ihan hyvin normaalista perhepurjehduksesta.

Vaikka veneestä toiseen vaihtaminen vaati aina uusien systeemien opettelua, pidin sitä rikkautena. Siinä sai arvokasta kokemusta miten erilaiset systeemit toimivat.  Myös opettajien vaihtuminen lähes joka purjehduksella oli hyvä, sillä jokainen painotti vähän eri asioita ja kaikki olivat kuitenkin mukavia ja taitavia opettamaan käytännön taitoja.

Kurssi myös iso elämys. Se tarjosi pieniä meriseikkailuja sumussa ja kovassa tuulessa omien voimien rajoilla, tunnelmallisia kahvihetkiä merellä sekä onnistumisen elämyksiä. Yksi oppilaista oli saanut kurssin lahjaksi, vieläpä ihmiseltä, joka ei itse purjehdi. Ei hullumpi lahja!

Ai niin: Muru pyysi minua tälle päivälle kolmanneksi miehistönjäseneksi pieniin matchrace-kisoihin, mutta en valitettavsti voinut lähteä koska laitatin ripset eilenillalla ja niitä ei saa nyt päivään-pariin kastella. Siellähän sataa!  ;D