seilasin päivin öin,
kisasin ja yhteislomat laiminlöin
(Mieheni suuhun sopivat kertosäkeen sanat: Merenneito, sävel kotimaisen kesähitin mukaan)
Mies on ollut kisareissussa ja parin viikon kuluttua hän lähtee taas... Itkenkö kotona laiminlyötynä purjehdusleskenä? Niin varmaan... Oikeasti hieron käsiäni hyvityspäivän kuvat silmissäni.
Hyvityspäivien laskukaava:
1 kisa- tai muu purjehdusvuorokausi pois kotoa
=
1 hyvityspäivä, eli mukavaa aikaa yhdessä
Hyvityspäivien säännöt
1 § Hyvityspäiväksi katsotaan lesken elämää viettäneen hyväksymä tapa viettää yhteistä aikaa. Suosittuja tapoja ovat aiemmin olleet mm. yhteiset lomamatkat, kylpyläpäivä kotikulmilla, sunnuntaibrunssi lempiravintolassa + kirjaston lukusalihetki -päiväpaketti tai Habitare-retkipäivä. Tulevaisuudessa ne voivat olla yhä suuremmissa määrin perhepurjehduspäiviä.
2 § Rutiinomainen perushyvä arki ei ole hyvityspäivä, vaikka onnellisuus yltäisi numeerisella asteikolla (1-10) > 9.
3 § Työhön jollain tapaa liittyvistä purjehduksista ei kerry hyvityspäiviä.
4 § Päiväpurjehduksista ei kerry hyvityspäiviä.
5 § Siirtopurjehduksista ja muista matkapäivistä kisapaikalle kertyy hyvityspäiviä.
6 § Hyvityspäiviä miinustuu, jos purjehdusleski reissaa itse muita kuin työmatkoja. Jos hän ehtii illaksi kotiin, ei reissaamisella ole vaikutusta hyvityspäivien saldoon.
Kun toinen palaa kisoista kotiin, voi purjehdusleski ilmoittaa heti ovella kyseiseltä reissulta kertyneiden hyvityspäivien määrän äänimerkillä: "Bong" niin monta kertaa, kuin hyvityspäiviä katsotaan kertyneen. Toinen käyttöön vakiintunut äänimerkki on "Plop".
Tämän hyväksi todetun metodin mukaan on perheessämme toimittu noin 15 vuotta. Miksei se toimisi muillakin?
:-D. Hihiii
VastaaPoistaJust noin! Hyvä sinä! Mä muuten harrastan kanssa tota laulujen uudelleensanoittamista. Yleensä mun sanoitukset on Laivakoiran suuhun sopivia, mutta joskus ihan mitä vaan. :D
VastaaPoistaEi voi olla totta! Juuri tänään rikkaruohoja kitkiessäni - mies tulevissa kisavalmisteluissaan - mietin aihetta ja yhteiselomme ensi vuosia, jolloin paahduin kaupunkiasunnossamme odottamassa, kun hän seilasi äijien kanssa. Sanoin silloin, että "olispa edes oma piha, jota voisi laittaa ja jos olisi, en taatusti enää yhtään kitisisi". Noh, noh, vähän nolona tätä muistelen, nyt kun se piha on, sillä kerran kesässä pakon edessä kitken ryteiköt. Maakravuksi musta ei vaan ole. Ja kun en hirveästi ilahtunut tämän päivän menosta, minua vuolaasti näistä sanoista taas piikikkäästi muistutettiin! Hirveää sivallusta! Hommahan pitäisi kääntää juuri toisin päin! No, ainakin opin: never say never.
VastaaPoistaViherrys: Kiva jos oli hupia :D
VastaaPoistaNorppa: Omat sanoitukset ovat mukavaa arjen huumoria. Usein se sanoitusvimma iskeen vaan juuri silloin, kun toinen haluaisi nukkua... Mahtaa miestä äsyttää kun vaimo rallattelee - tuumii - lallattelee - "Eiku" - korjaa pari säettä vielä hassummaksi :)
Pilvi: Kääk - sulla on siis hyvityspiha! Onneksi en koskaan sotkenut pihaa näihin hyvityskuvioihin. Muistan itsekin alkuun hikoilleeni heinäkuut kaupunkiasunnossa, kun mies reissasi parikin viikkoa kerrallaan kisoissa pitkin Eurooppaa. Sitten hankimme uuden kodin ja ison pihan. Innnostuin mönkimään puutarhatonttuna jopa kolmisen kesää, jonka jälkeen siitä tuli samalla tavalla pakkopullaa kuin sullekin. Nykyisessä kodissa on helppohoitoinen ja pienempi piha ja muistan olla siitä edelleen onnellinen!
Heh :) Siis nää teesit on nyt niitattu niin tiukkaan medän seiniin, kiitän ja kumarran ;)
VastaaPoistaHih...
VastaaPoista