Perjantaina kirmasimme heti vapauduttuamme kotisatamaamme. Yhtälö: "parkkipaikalla oli vain vähän autoja + rannassa paljon veneitä" muistutti siitä, että nyt oli koulujenpäätösviikonloppu. Nyt on myös kesä, vaikka untuvatakki päällä, sillä Ajolanrannan ihanan kesäkeffela Aavan avajaisia vietettiin tänä viikonloppuna. Jos löydät jostain parempaa kanelipullaa kuin Aavan uunituoreet korvapuustit niin ihme on!
Kaminami vapautettiin köysistään ja päästettiin irti merelle. Tiedätte sen tunteen, kun vene lähtee laiturista ja tuuli suhisee korvissa... Täytyy näköjään lisätä ostoslistalle uusi pipo. Hyvän purjehduspipon löytäminen on aina haastavaa: sen pitää olla lämmin, mukava ja pysyä päässä. Siksi varmaan ne toimivat kulutetaan nukkavieruksi, ellei tuuli vie niitä...
Noin tunnissa olimmekin jo lähikarhusaaressa: Härjänmaankarilla - ensimmäistä kertaa tällä kaudella. Laiturilla meidät vastaanotti kotisataman naapuri, Tuulettaren kippari. Ajolanranta on monen merikarhuveneen kotisatama, joten naapureihinsa törmää aika usein. Vieraskirjaa silmäillessämme hymyimme sille, että "maaliskarhut" olivat käyneet yöpymässä täälläkin jo maaliskuun puolivälissä. Viime syksyltä myöhäisin käynti oli kotisataman "joulukarhun" merkintä itsenäisyyspäivänä! Perjantaina Härjänmaankarilla yöpyi viisi venettä.
Merellä oli vieläkin koleaa, mutta vietettyäni viikolla aikaa sisätiloissa kuvittelin jo kaipaavani kylmiä ja raikkaita kesäruokia. Katoin siis päivälliseksi isot Nizzan salaatit (tai aika pitkälle sovelletut sellaiset) ja juomaksi shandyä. Se ei ollut ihan viisasta, sillä pienenkin merimatkan jälkeen olisi ollut vielä mukava saada lämmintä ruokaa. Salaatteja siis seuraavaksi ehkä heinäkuun helteillä...
Karhuasaarten saunapuumotit näyttävät alkukaudesta yliampuvilta, mutta merikarhut ovat sellaisia pesukarhuja, että puut hupenevat kummasti kauden aikana. Ymmärrän että saunominen on osalle suuri nautinto ja keskeinen osa satamaelämää. Meille sauna merkitsee peseytymistä, joten saunomme lyhyellä viikonloppureissuilla aika harvoin. Sinne lauteiden kuumuuteen kun meinaa pökertyä.
Illalla tarkeni istua kannella - tottakai, nythän on kesä! Lukeminen keskeytyi usein lintujen seuraamiseen ja niiden sirkutuksen kuunteluun.
Pääskyä zoomailin kauempaa ja kaikessa epätarkkuudessaan näistä kuvista tuli vähän kuin pastellipiirroksia.
Ylväs joutsenpari ui nukkumaan veneiden läheisyyteen. Oli liikuttavaa nähdä, miten joutsen laski päänsä siipiensä suojaan ja jäi luottavaisesti kellumaan aalloille päättömänä myttynä.
Nukumme selvästi enemmän viikonloppuisin veneessä kuin viikolla kotona. Lauantaiaamuna olimme vasta nousseet ylös, kun naapurimme Tuuletar jo lähti seilaamaan kohti Espskäriä. Kyllä Tuulettaren kipparia sitten nauratti, kun heidän saapuessaan Espskäriin me istuimme siellä jo kannella kaffeella. No oli siinä Tuuletar tullut vähän kiertolenkkiäkin...
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!
Ihania kuvia, ja nuo pastellit, wow! Niistä olisi ihan tauluksi. Ja kyllä, samaa mieltä, se on kesä ainakin kalenterin mukaan. Mitä sitten jos tarvitaan toppatakkia =D. Ihanaa alkanutta viikkoa myös sinulle!
VastaaPoistaKiitos Katinka :)
PoistaHih - ensin ajattelin että pääskykuvat ovat epärkkoina pilalla, mutta sitten katselin niitä uudella silmällä. On se kesä, mutta kesälläkin on monenlaisia säitä. Kyllä nyt jo tarkenee, kun pukeutuu lämpimästi eikä syö kylmiä salaatteja.
Kirpakkaa on varmasti vielä jonkin aikaa! Mutta aivan ihana varmaan seilata juuri nyt, kun suurin osa vielä odottelee lämpimämpiä kelejä. Ei muuta kuin untsat mukaan jatkossakin ja höyryävää keittoa tms. :)
VastaaPoistaIhan totta Pilvi: nyt on vilä hyvin tilaa merellä ja satamissa. Toisekseen on ihana nähdä kolme vuodenaikaa seilaten. Kyllä tuon koleuden kanssakin pärjää hyvin, nyt kun Kaminamissa on kamina... tai joku vastaava.
PoistaKylläpä siellä näyttää jo tosi kesäiseltä ja isot lehdet puissa.
VastaaPoistaTotta, lpuiden ehdet putkahtivat auki ihan muutamassa päivässä. Toinen kesän merkki on lintujen vilkas elämä, on aivan ihanaa kuunnella satamissa kesälintujen liverrystä.
PoistaHämärästi muistan tuon tunteen kun vene irtoaa laiturista ja tuuli suhisee. Kesältähän tuo näyttää ja kevytuntuvatakkihan on ihan kätevä Suomen kesässä. Voi tulla tarpeeseen vielä heinäkuussakin. Kiva iloisen mielen postaus.
VastaaPoistaKiitos Marko ja tuo kevytuntsikka on meillä pohjaismaalaisille todellinen aarre, varsinkin merellä. Toivottavasti teidän perhe pääsee myös pian kokemaan sen veneen irtoamisen laiturista ja tuulen suhinan korvissa (vaikka onhan se muistelukin ihan mukavaa).
VastaaPoistaEikö perinteistä toukokuun helleviikkoa tullut ollenkaan?! Tekipä törkeän tempun! Toivotaan että ilmat lämpenee siellä pian! Täällä on jo ikävä Itämerta:) ihania nuo joutsenet :-)
VastaaPoistaEi ole helteitä näkynyt ja laitureilla puhuttavat kevään kovat tuulet. Ai siellä lämpöisillä vesillä voi tulla ikävä Itämerta? :) No onhan täällä kaunis saaristo, lempeämmät aallot ja toppatakissa tarkenee.
PoistaOnnellisen näköinen neitonen siellä Kaminamissa istuu - kesän alku näkyy kasvoilla ja kuvissa. :) Kylläpä on teidän kahvilakin hyvän nimen valinnut. ;)
VastaaPoistaEi se onni ja ilo näköjään paljon riipu lämpötiloistakaan, kunhan on lämpöisiä vaatteita. Totta muuten: on meidä kotisataman kaffelalla hyvä nimi! :D
Poista