Kymppivauhtia willeihin talkoisiin ja positiivista kateutta

Viime lauantai oli täydellinen purjehduspäivä: mukavasti tuulta (6-8 m/s, puuskissa 10 m/s) ja makeana kuorrukkeena vielä sopivasti aurinkoakin. 13,5 mailin pyrähdyselle merikarhustama Härjänmaankarilta toiseen - Espskäriin - mahtui muutama erityinen ilonaihe. Kuunari Helena lipui hiljalleen merellä kaunistaen aurinkoisia saaristomaisemia.

Siinä oli vähän merirosvoseikkailun tunnelmaa, kun tuuttasimme melkein tykin näköisen keulanpuumme ulos Kaminamin nokasta ja nostimme mustan codemme. Liitelimme kuin Black Pearl ohi valkeasta kauppalaivasta. Jätimme laivan rosvoamatta ja rommit juomatta, mutta muutaman puujalkavitsin toki veistelimme.

Kippari ei nähnyt edes kauheasti vaivaa näyttääkseen merirosvolta... Hän on selvästi luonnonlahjakkuus ja loistava rooliin heittäytyjä!

Päivän testing: codemme sai tälle kaudelle vähän isomman rullalaitteen, Seldenin CX:n. Sen isompi rumpu mahdollistaa paremman rullausvoiman ja rummulle mahtuu myös paksumpi köysi. Ainakin näin 6,5 m/s myötätuulella ja 7 m/s sivutuulessa siinä oli oikein hyvä rullaustuntuma. Uskomme sen rullaavan sujuvasti vähän reippaamassakin tuulessa. 

Myötäisillä tuulilla avasimme coden taas virsikirjaksi isopurjeen kanssa. 6-7 m/s tuulella Kaminami kulki reilua 8 solmua. Itse kävin heti alkumatkasta lähellä sulamispistettä untsikassa ja karvalakissa, jotka lensivät yllätysvauhtia päältä. Lauanataina tarkeni myötätuulessa ohuessa paidassakin.

Sivutuulella laskettelimme codella hyvää vauhtia; "päivän ysit" tulivat helposti ja niillä päästiin pitkään. Ne ysit tuntuvat nykyään sellaiselta "ihan hyvältä matkavauhdilta". Puuskassa (9-10 m/s) vauhtia oli parhaimmillaan 10.40 kn (SOG) ja se oli sentään jo jotain! Ei ihme että olimme rantautumisineen kahdessa tunnissa perillä Espskärissä.

Kyllä sitä merikarhukalenteria on tullut luettua, mutta silti pääsi unohtumaan että tänään oli Espskärin talkoot. Olisi ollut ihan fiksua ilmoittautua niihin etukäteen ja ottaa remonttivaatteet mukaan, vaikka meni se näinkin. Kaikki kolme laituria olivat iltaan mennessä täynnä veneitä ja viimeinen tulija jäi haalauspoijuun. Yhteensä veneitä yöpyi yli 20 ja taas oli mukana kotisatamankin porukkaa.

Ajoituksemme oli täydellinen, sillä saavuimme juuri lounasaikaan. Tosin omia eväitä oli syötävä pois, joten yhteisruokailu jäi väliin. Kaffettelimme kannella, kun meitä aiemmin Härjikseltä lähtenyt Tuuletar lipui satamaan.

Kävimme sitten nöyrästi kysymässä Hannu-Isännältä olisiko meille jotain talkoohommia ja niin mies pääsi mukaan huussin maalaustiimiin. Tämän kolmen miehen maalaustiimin erotti myöhemmin muusta porukasta taivaansinisestä naamasta ja käsistä. Päivän aikana nikkaroitiin ja siivottiin joka nurkalla. Talkooväkeä tuntui olevan tällä kertaa enemmän kuin tehtäviä - sunnuntaiksi luvatut kovat tullet eivät olleet pelotelleet. Merikarhujen kesäjuhlat ovat heinäkuun lopulla juuri täällä ja samalla Espskär täyttää pyöreitä vuosia. Tähän nikkaroitiin juhlien "pop-up ravintolaa".

Kiersin kyselemässä eri paikoissa tarvitaanko apua, mutta ei juuri tarvittu. Nuo aktiiviset merikarhu-eläkeläiset tekevät näköjään muidenkin hommat. Lopulta siivoilin ja tein kaappi-inventaariota omassa veneessä ja ehdin vielä kävelyretkellekin sillä aikaa kun mies maalasi huussia ja nautti tiiminsä kanssa ohenteena talkoolonkeroa.

Polulla marssi jono huonommin liikkuvia karhuja, parilla oli kävelykepitkin, ja he hoilottivat naureskellen: "Pois alta, karavaani kulkee!" tms. Väistimme kunnioittavasti varvikkoon ja siinä he vielä hyväntuulisesti jotain vitsailivat. Hmmm... ai tuossakin kävelykunnossa on vielä purjehduskunnossa - nyt näyttää tulevaisuus valoisalta! On näillä vanhemmilla merikarhuilla tässä tiivis ja mukava kaveriyhteisö, joka vielä lisäksi jakaa saman elämäntavan (harrastus olisi liian laimea sana tässä yhteydessä).

Ei voi kuin ihailla noita tarmokkaita eläkeikäis-karhuja, nyt kun näki taas värikkään läpileikkauksen heidän toiminnastaan. Eläkeläis-karhut perehdyttävät niin omat pikku-kipparinsa kuin pikku-kippareiden pikku-kipparitkin matkapurjehduselämään. Lapsenlapsia viihdytetään koko yhteisön voimin: leikkialueelle mennään milloin kenenkin vaarin tai mamman kanssa. Pikkuiset kipparit nukkuvat päikkärinsäkin samaa tahtia vaarinsa kanssa.

Eläkeläiset ovat tavallaan ajan ja aikataulujen tavoittamissa: he nukkuvan ruuan päälle päikkärit jos siltä tuntuu ja seilaavat niin paljon kuin huvittaa ja silloin kuin huvittaa. Osaamista jaetaan tietysti myös veneen huoltoasioissa. Meilläkin Isi-Kippari välillä oikein kyselee, että olisiko meidän veneessä jotain hommaa, jossa hän voisi autella.

Ahkeran talkoilun päätteksi tietysti saunottiin. Ensimmäisen naisten- ja miesten talkoosaunan päätyttyä aloitettiin jo toista saunomiskierrosta ja taas syötiin. Laituriparlamentissa vaihdettiin kuulumisia ja poksauteltiin samppanjapulloja kaveriporukoissa. Hersyvä nauru ja iloinen energia täytti Espskärin lahden.

Suojaisessa lahdessa oli niin lämmin, että istuimme ensimmäistä kertaa iltaa veneen kannella shortseissa. Tätä on odotettu! Ilman sukkiakin olisi tarennut, jos vaan varpaankynnet olisi lakattu. Linnut liversivät ja raikas, kepeä, kukkea, pirskahteeva sekä aavistuksen humalainen shandy maistui. Katsoimme netistä illan Hercule Poirot -jaksoa ja taas siinä kävi niin, että silmä alkoi luppaamaan nolosti jo kahdeksan aikoihin. Siis meillä - ei tietenkään  niillä virkuilla eläkeläis-karhuilla...

Eläkeläis-karhut aloittelivat samoihin aikoihin talkookemuja grillimajan ympärillä. (No oli siinä porukassa joku melkein yhtä reipas työikäinenkin.) Yhteislaulua säestivät haitari ja kitara. Kun synkkä sadepilvi peitti taivaan ja aloitti pisaroinnin, mahtui koko lämminhenkinen porukka pieneen grillimajaan. Olimme itse lopen uupuneita ja hihittelimme päätämme pyöritellen toisten energisyyttä.

Sinnittelimme vielä joten kuten hereillä, ettei unirytmi vinksahtaisi. Kun joskus kymmenen-yhdentoista aikoihin kaaduimme Kaminamin keulaan syvään henkäisten, oli grillimajassa jo tanssit meneillään. Miten siellä voi mahtua tanssimaan? Niin ja miten ne voi jaksaa vielä tanssia? Ja arvatenkin bileyön vastapainoksi eläkeläiset ovat heti ensimmäisenä molskahtamassa aamu-uinnilleen ja laittamassa venettään purjehduskuntoon. Niin ja tiettyinä viikonloppuina osa näistä kokeneista ja osaavista eläkeläisistä piipahtaa tyhjentämässä puulaakikisojen palkintopöydät. Positiivisen kateuden ja ihailun hengessä totean, että on ne niin willejä - toivottavasti olen itsekin joskus tuollainen! Aktiiviset seniorit ovat valtava voimavara sekä merikarhuyhdistykselle että laajemminkin tässä maailmassa.

Meikin lähdimme sunnuntaina jo 9.00 kotimatkalle reippaisiin tuuliin. Perhepurjehdukselle purjeet säädetään kovimman tuulen (puuskien) mukaan ja kisoihin hiljaisemman tuulen mukaan. Tänään otimme heti suoraan kaikki reivit käyttöön sekä fokkaan että isopurjeeseen ja matka sujui ihan mukavasti sivuvastaisillakin osuuksilla. Keskimäärin sunnuntain tuuli oli kovempi kuin viime lauantain kisoissa: aukoilla 12-15 m/s, mutta niitä 17 m/s teräviä puuuskia ei tullut, eikä nyt tarvinnut luovia.

Kaminami kulki sivuvastaisellakin melkein solmun yli runkonopeutensa, eli sellaista 8,5 solmua. Aallokko heitti tyrskyä niin, että välillä piti nuolaista aurinkolasit, jotta näki taas. Saariston suojissakin tuuli vielä 10-12 m/s ja siinä sivumyötäisellä saimme päivän parhaat vauhdit: 9,33 kn. Loppumatkasta saimme juuri korjatun levangin uudelleen rikki, kun jiippasimme 10 m/s myötätuulessa. Nyt tuli dyneemaköysi läpi ohuesta hiilikuiturakenteesta. Molemmat puolet on nyt vahvistettava hiilikuitulevyillä. Hyvä että tämäkin sattui näin kotivesillä.

Parikymmentä mailia taittui kahdessa ja puolessa tunnissa ja meille jäi hyvää aikaa huoltaa venettä kotisatamassa. Keulahan vuoti vettä sisään kisoissa, joten tutkimme asiaa. Keulapuun (pröötin) kotelo sijaitsee kaulahytin katossa ja sen luukut olivat vain jääneet vähän löysälle. Nyt on nokka taas vesitiivis. Aurinko paistoi, haimme jätskit Ajolan kahvila Aavasta ja seurasimme siinä puuhien ohella veneiden kotiinpaluuta. Pientä rantaparlamenttiakin pidimme laiturilla Espskäristä palanneiden naapureiden kanssa. Olipa taas mukava viikonloppu!

Ihanaa viikonloppua kaikille!