keskiviikko 26. elokuuta 2015

Hiljaisen tuulen lämmin viikonloppu


Jos tällä kaudella on koettu enimmäkseen reippaita tuulia, niin viime viikonloppuna tuulta oli tarjolla hyvin niukasti. Tämä oli moottoriveneilijöiden unelmaviikonloppu, mutta kyllä me purjehtijatkin nautimme +22 asteen lämmöstä ja valosta, vaikka tuuli ei aina purjehtimiseen riittänytkään. Vesi oli viikonloppuna 20-32 cm alle normaalin, joten Kaminami pääsi leikkimään 2,6 m syväyden venettä. Perjantaina 21.8. ajoimme vajaan tunnin koneella pursiseuran Pyytinkarille. Alkuillasta mies aloitti remontoinnin. Viikonlopun aikana st-fokan kiskoon vaihdettiin entistä paremmin rullaavat laakerit, barduunoiden taljojen lisäykset vietiin loppuun sekä isopurjeen levangin blokit vaihdettiin. Mitään ei siis varsinaisesti ollut rikki - tämä oli sitä jatkuvaa pientä säätöä vaan.





Kun olimme syöneet perinteisen perjantaipizzan, joku koputti Kaminamin nenään: kaverivene Leda (Swan 36 S&S) oli tullut samaan satamaan ja he kutsuivat meidät samppanjalle. Olipa mukava yllätys!



Ledan pariskunnalla on tarinoita yhteisistä purjehdus- ja kisaseikkailuistaan jo muutamalta vuosikymmeneltä. Toivottavasti meistäkin tulee "isona" tuollaisia. Samalla näin kauniin Ledan sisätilat: oh mitä upeaa viimeisteltyä kartanotunnelmaa! Samppanja oli herkullista, ilta kaunis ja tarinaa riitti. Illanviettomme loppui kello 21, kun samaan satamaan saapunut Merikarhujen kommodoori töräytti torveen lipunlaskufanfaarin. Katsoimme Kaminamissa vielä netin kautta Hercule Poirotin "Teetä kolmelle"-jakson. Niissä on niin upea hienostunut tunnelma ja jännittäviä juonenkääteitä! Loppuillasta sirkat sirittivät, pilvet punertuivat vaaleanpunaisiksi ja lopuksi sataman 14 veneen päälle laskeutui rauhoittava tähtipeitto.



Lauantaina jatkoimme koneajolla kymmenisen mailia merikarhusatama Espskäriin. Purjehtiessa on tottunut kuulemaan vain veden kohinaa ja tuulen suhinaa. Koneella ajaessa muisti taas olla kiitollinen siitä, että useimmiten pääsee liikkuumaan ilman pörinöitä, purjein.




Matkalla bongasin pitkästä aikaa hylkeen tuhisemassa Källskärin eteläpuolella, lähellä sitä lentomajakkaa. Merikotkia näimme jokaisena päivänä. Espskärissä niitä nyt näkeekin lähes poikkeuksetta.



Jotkut hikipingot purjehtivat sinnikkäästi, vaikka tuulta ei ollut kuin henkäys. Me säästelemme blägä-ahdistusta kisoihin. Mieheni teorian mukaan blägään kyllästyminen kumuloituu ja siksi resurssia ei saa käyttää cruisaillessa, vaan kaikki sietokyky säästetään kisoihin. Mutta pisteet mm. Ledalle, joka eteni kärsivällisesti purjein Espskäriin.




Espskärissä meillä oli vakkarilaiturissamme (se keskimmäinen) tuttuja molemmin puolin. On se niin ihanaa, että nyt tarkenee istua iltaa takakannella.



Metsässä tuoksui ja määki lammas. Ne kirmasivat villisti niemenkärjessä saaren maisemoinnin ohella.




Espskärissä yöpyi 14 venettä ja lisäksi yksi jäi yöllä haalauspoijuun. (Haalauspoiju on siis poiju, johon kiinnitytään vain keulasta (tai perästä), mutta se ei sijaitse rannan läheisyydessä, eli vastaa tavallaan lahdelle ankkurointia.) Mitenköhän se muuten on: kuuluuko haalauspoijuun kiinnittyessä käyttää ankkurointivaloa? Osa käyttää, osa ei, mutta minusta ankkurivalon käyttö haalauspoijussakin on fiksua nyt öiden pimetessä.



Sunnuntaina pääsimme hiljalleen purjeilla suurimman osan kotimatkasta. Ei siellä veneessä silti laiskotella hiljaisellakaan tuulella. Vendojen välillä oli hyvin aikaa harjoitella tanssikoreografiaa, tosin jalat tepsuttivat paikallaan tai toimivat vain mielikuvan tasolla musiikin soidessa omassa päässä. Hih... kaikkea tuo kipparini joutuukin kestämään! Ei hän jaksa edes enää naureskella, eli tämä on jo ihan normaalia meidän perheessä.



Kotisatamassamme Ajolanrannassa vilkaisin Kahvila Aavan sääkylttiä. Se on hellepäivä! Kyltti oikeutti ehdottomasti ostamaan jätskit ennen veneen siivoamista ja pakkaamista. Aava sulkee taas tältä kaudelta elokuun lopussa, eli ensi viikonloppuna saa vielä herkkuja.



Ensi lauantaina saaristossa vieteään muinaistulien yötä: kokot syttyvät satamiin ja lyhdyt veneisiin. Missä te aiotte viettää muinaistulien yötä tänä vuonna?

Ihanaa viikonloppua ja tunnelmallista muinaistulien yötä launataina!

4 kommenttia:

  1. Leppoisaa eloa ja oloa on teillä ollut. Me nautimme kanssa toden teolla tuosta tuulettomuudesta ja lökösimme auringossa koko viikonlopun. Tuulta on totisesti riittänyt tänäkesänä. Ihanaa syyskesää!

    VastaaPoista
  2. Kiitos samoin! Onneksi tässä on vielä noin kolmannes purjehduskaudesta jäljellä :)

    VastaaPoista
  3. Kylläpä tässä postauksessa oli kesäinen tunnelma. Tänä viikonloppuna saittekin taas mitä ilmeisemmin maistaa kunnon tuulia! Illat alkavat muuten olla jo todella tunnelmallisia pimeydessään. Näkyikö yhtään muinaistulia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuu on ollut tänä vuonna entistä vahvemmin suosikkikuuni; kesähän alkoi vasta elokuussa :) Tänä viikonloppuna oli taas tuulta ja illan pimetessä hehkuivat niin revontulet kuin muinaistulet sekä upea kuutamo. Tunnelmia tosin rokotti muutama asia... niistä lisää myöhemmin.

      Poista