Antibiootit borreliainfektion epäilyn vuoksi ovat siis meneillään ja vatsa ei oikein niistä perusta. Se on turvonnut yhä suuremmaksi palloksi ja tätä menoa kohoan viikonlopuksi ilmaan säähavaintopalloksi. Mutta tulipa nyt kerrattua taas tietoja punkkitaudeista. Se on joka tapauksessa tärkeää yleissivistystä purjehtivalle perheelle, varsinkin meille, jotka liikumme borrelioosin ja puutiaisivokuumeen esiintyvyyden kuumimmilla seuduilla. (Jänisruton rajasin tästä yhteydestä pois, vaikka punkit levittävät sitäkin.) Lisäksi tässä täytyy omaksua tarkennetut toimintatavat osaksi veneilyn rutiineja.
 |
| (kuva: mtv3.fi) |
Puutiaisaivokuume (eli puutiaisaivotulehdus, Kumlingen
tauti tai TBE)
Puutiaisaivokuume on punkin levittämä virustauti, joka
tarttuu punkin syljestä. Tämä virus voi tarttua punkin puremasta välittömästi,
toisin kuin borreliabakteeri, joka vaatii pitkäaikaisen kontaktin.
Puutiaisaivokuumetapauksia todetaan Suomessa joitakin kymmeniä vuodessa, niistä valtaosa Ahvenmaalla ja Turun saaristossa. Puolet tartunnoista on oireettomia. Purjehtijoiden on hyvä tietää, että sitä esiintyy Suomeen nähden kaksinkertaisesti Ruotsin rannikolla ja melko paljon myös Baltiassa. Noin 1 % punkeista kantaa puutiaisaivokuumevirusta. Esiintyminen on kasvussa Itämeren alueella.
Puutiaisaivokuumetta
aiheuttava virus voi tarttua punkin puremasta välittömästi,
toisin kuin
borreliabakteeri,
joka vaatii pitkäaikaisen kontaktin.
Puolet tartunnoista on oireettomia. Taudin ensioireina
ilmaantuu yleensä noin viikon (4-28 vrk:n) kuluttua päänsärkyä ja kuumeilua,
joka kestää noin viikon (4-7 vrk). Yleensä
infektio päättyy tähän. Vain noin 20-30 prosentilla sairastuneista tauti etenee
noin viikon kuumeettoman jakson jälkeen aivokuumeeksi. Sen oireita ovat korkea
kuume, päänsärky, niskan jäykkyys, valonarkuus ja erilaiset neurologiset oireet.
Aivokuume kestää 2-3 viikkoa ja saattaa vaatia sairaalahoitoa. Kuolleisuus puutiaisaivokuumeeseen
on Suomessa hyvin pieni: 0,5-2 %. Noin kymmenelle prosentille potilaista jää
sairaudesta pitkäkestoisia neurologisia oireita.
Jos tartunta on jo saatu, siihen ei ole lääkettä. Tautia
vastaan on kuitenkin saatavilla estorokote, joka on otettava hyvissä
ajoin keväällä, jos liikkuu maastossa alueilla, jossa puutiaisaivokuumetta
esiintyy. Rokotteesta saa viideksi vuodeksi yli 95 % suojan
puutiaisaivokuumetta vastaan. Suojan saaminen vaatii kolme rokotuskertaa.
 |
| (kuva:studio 55) |
”Punkkirokote” suojaa vain
harvinaisemmalta puutiaisaivokuumeelta,
ei yleisemmältä borrelioosilta!
Borrelioosi (eli Lymen tauti)
Borrelioosia esiintyy vähintään sata kertaa enemmän kuin
puutiaisaivokuumetta. Suomessa todettiin vuonna 2010 lähes 1500
borrelioositartuntaa, mutta todellisten tartuntojen määrän arvellaan olevan
noin 3000 vuodessa. Borreliabakteeria kantaa alueesta riippuen 5-50 % punkeista.
Esimerkiksi Saaristomerellä Seilissä 30 % ja Korppoossa 40 % punkeista kantaa
borreliaa. Yhdestä punkista on huonolla tuurilla mahdollista saada sekä
Borrelioosi että puutiaisaivokuumetartunnat. Toisaalta jos punkki kantaa
borreliaa, keskimäärin joka viides tai kymmenes ihminen saa sen puremasta tartunnan. Punkin
kiinnittymisen jälkeen voi kestää tunteja ennen kuin borreliabakteeri siirtyy
ihmiseen.
Yhdestä punkista on erittäin huonolla
tuurilla mahdollista saada sekä Borrelioosi- että puutiaisaivokuumetartunnat.
Jos punkki kantaa borreliaa,
keskimäärin joka viides tai kymmenes ihminen saa siitä tartunnan.
Borreliabakteerin seulominen on helppoa punkista, mutta
vaikeampaa ihmisestä. Verinäytteestä voidaan tutkia borrelian vasta-aineita,
mutta niitä ei muodostu vielä taudin varhaisvaiheessa. Lääkäri joutuu
tekemään diagnoosin pitkälti haastattelemalla potilasta altistumisesta ja
oireista.
Borrelioosia voidaan hoitaa heti alkuvaiheessa suun kautta
otettavalla kahden viikon voimakkaalla antibioottikuurilla. Koska jokainen
purema ei suoraan tarkoita infektiota ja voimakkaista antibiooteista voi olla
elimistölle haittaakin (mm. ystäväni joutui kahdesti sairaalahoitoon), ei kuurin
ottamista suin päin jokaisen pureman jälkeen tietenkään suositella. Jos
tartunnasta on kulunut pidempi aika, on hoitona suonensisäinen antibiootti.
Borrelioosia hoidetaan
voimakkailla ja pitkillä antibioottikuureilla.
Eräs borrelioosia pitkään sairastanut suomalaismies kertoi mtv3:n studio55-ohjelmassa
ihmettelevänsä miksi punkkeihin ei suhtauduta Suomessa vakavasti, kun esimerkiksi Sveitsissä ilmoitetaan aina mille alueelle ei saa mennä liikuskelemaan punkkivaaran vuoksi. Myös antibioottihoidot ovat monissa maissa pidempikestoisia kuin Suomessa. Olen tavannut yhden kroonista borrelioosin vaihetta sairastavan ihmisen, joka ei kävellyt ilman avustamista ja kärsi monista neurologisista oireista sekä kovista kivuista. Lääkäri Ilkka Vartiovaara on kirjoittanut elämästään borrelioosin ja kipujen kanssa kirjan Delfiinin laulu (1995). Viimeistään sen lukeminen motivoi ottamaan asian tosissaan.
- Pusikoissa ja heinikoissa ei möyritä, ellei ole pakko. Marjoja saa toriltakin.
- Saaressa käytetään saappaita, mielellään pitkävartisia. Housunlahje kiristetään kuminauhalla saappaan päälle tai sukka vedetään housunlahkeen päälle. Pitkähihainen paita suojaa paremmin kuin lyhythihainen.
- Jos on ihan pakko möyriä pusikoissa, niin ulkovaatteiden päälle suihkutetaan myös punkkikarkotetta.
- Jo laiturilla silmäillään ensimmäisen kerran onko lahkeisiin tarttunut jotain – vältetään punkkien viemistä veneeseen.
- Saaressa käytetyillä ulkovaatteilla ei oleskella veneessä, vaan ne ravistellaan hyvin tai suljetaan muovipussiin. (Ylipäätään pyykit olisi hyvä säilyttää muovipussissa eikä puhtaiden vaatteiden seassa.)
- Punkkitarkastus on tehtävä huolella päivittäin. Mahdollisuuksien mukaan voi hyödyntää aputarkastajaa ja tasku- tai otsalamppua.
- Jos veneessä jossa on lemmikkejä, tulisi niiden turkit tarkistaa, sillä karvaiset ystävät voivat tuoda punkkeja sisätiloihin ja sairastua itsekin. Koirat eivät saisi nukkua sängyssä.
- Vuodevaatteet olisi hyvä ravistella päivittäin. Vaaleista lakanoista pienet vieraat on helpompi havaita. Jonkinlaisesta vaaleasta päiväpeitteestäkin voi olla hyötyä.
- Punkkipihdit ja desinfiointiaine pidetään aina veneessä mukana.
- Punkin löytyessä iholta on haasteena päättää tapauskohtaisesti, lähdetäänkö lääkäriin. Joka tapauksessa on hyvä merkitä muistiin milloin punkki on poistettu iholta ja arvioida kuinka kauan se on ollut kiinnittyneenä. Mahdollisten ihomuutosten kehittymistä ja yleisestä vointia seurataan.
- Punkkivaaran huippuaikaa on tartuntamäärien perusteella elokuu, mutta sesonki alkaa jo maalis-huhtikuussa, kun maaperän lämpö nousee +5 asteeseen. Käytännössä punkkeja on siis varottava lumettomana aikana.
 |
| Siis näin: saappaat ja vaaleat housut kuminauhalla kiristettynä saappaan päälle |
Lääkäri Jarmo Oksin tiivistelmä
punkkien levittämistä taudeista, tarkemmasta esiintyvyydestä, oireista ja
hoidosta power-pointtina Punkki.net -sivuilla
http://www.punkki.net/tiivistelma.html
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
tiivistelmä puutiasaivotulehduksesta (TBE)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
tiivistelmä borrelioosista
http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/terveys_ja_sairaudet/infektiotaudit/elainten_valityksella_tarttuvat_taudit/borrelioosi__lymen_tauti_/
Esiintyvyys – rekisterit THL tilastotietokanta Borrelia 733 TBE 25 ennen elokuuta 2012 koko maassa.
http://www3.ktl.fi/
Puutiaisaivokuumeen esiintyvyydestä
Lääkärilehdessä 2011
http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=10994/type=1
Borrelioosin tunnistamisesta
Lääkärilehdessä 2011
http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=10627/type=1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti