perjantai 23. elokuuta 2013

Paluu kotisatamaan ja ensimmäinen Kaminami -minileffa

 
Sunnuntaina oli aika lähteä kotimatkalle ihanasta Högsårasta. Kippari oli innoissaan päästessään lokoisan sadepäivän jälkeen purjehtimaan noin neljäkymmenen mailin kotimatkan. 
 


Ilmatieteenlaitoksen merisään tuuliennusteet ovat pääsääntöisest osuneet yläkanttiin. Luulen että Saaristomeren alueen ennusteiden paikkansapitämättömyys johtuu varovaisuuden ohella siitä, että samassa nipussa ennustetaan niin suurta merialuetta: Saaristomeri, Ahvenanmeri, Pohjois-Itämeri ja joskus Selkämerikin samassa paketissa. Meidän perhe on tehnyt jo monta kertaa reivivalmistelut ja tuulta ei sitten ole tullutkaan kuin henkäys. Muut sääpalvelut ovat osuneet tuuliennusteissaan lähemmäs oikeaa. Sunnuntaina saimme myötäistä ja sivutuulta ajoittain vain 4-5 m/s, hyvällä tuurilla 6-7,5 m/s ja muutamissa makeissa puuskissa 7-9 m/s. 



Hoksasin muuten mistä sana "kippari" tulee. Se on henkilö, joka kippaa venettä kovemmissa puuskissa.



Kippari, George von Gyropilot ja Kaminamin takapihan iso leikkialue. Jossain vaiheessa pääsemme tuosta jaloissa ja osittain köksässäkin saakka pyörivästä monimaku-spagetista, kun saamme köysille pusseja istumalaatikon reunoille.



Aukeammilla alueilla oli mukavaa aallokkoa, joka keinutti Kaminamia leppoisassa rytmissä. Uni kurkussa keinuin mukana ja haaveilin jo off-shore retkestä.



Tämä on Kipparin suosikkipaikkoja veneessä. Se on saattanut periytyä geneettisesti Isi-Kipparilta, joka hengailee omassa veneessään samassa kohtaa, takastaagiin rennosti nojaillen. Meillä on sen sijaan nojailtavana kääntyvät uimaportaat.



Saavutimme pari mielenkiintoista haastajaa ja sukkuloimme Nauvon vesillä kolmen lossin väleistä hyvällä vauhdilla. Päivän paras vauhti oli siinä 8 kn. tai vähän yli.



Kaminami nousi puolittain liukuun ylittäessään runkonopeutensa. Peräaalto näyttää silloin toisenlaiselta; kuohu siirtyy loitommalle. Täyteen plaaniin pääseminen vaatisi Kiipparin mukaan riittävän tuulen lisäksi ison kisagenaakkerin ja optimaalisen tuulenkulman.

 
 
Hiljaisempana hetkenä sovitimme genaakkerin rullalaitteen paikalleen. Se oli ihan sopiva ja keskiviikko-iltana kävimme kotisatamassa rullaamassa pienemmän Panda-genaakkerin valmiiksi rullalaitteelle. Pakkasimme genaakkerin rullalaitteineen päivineen pötkylänä purjepussiin. Viikonloppuna on sitten luvassa rullagenaakkerin ensimmäinen koeponnistus. 
 


Kotisatamaan päästyämme huilasin jonkin aikaa ja tein sitten illallisen veneellä, jotta saisimme olla siellä vähän pidempään. s/y Charlotan blogia lukiessani muistin taas makoisan ja helpon veneruuan: avokadopastan. Nam! Laitan siihen reilusti avokadoa (yksi kokonainen/ henkilö) ja vähemmän öljyä sekä kevyempää juustoa. Illalla ehdimme vielä pikaisesti kyläilemään kamujemme veneellä kotisatamassamme.



Tässä kännykällä kuvattu parin minuutin minipätkä Kaminamin paluumatkasta Högsårasta kotisatamaan. En odota Oscar-pystiä kuvauksesta, ohjauksesta, äänityksestä tai leikkauksesta, mutta tuo pääroolin esittäjä suoriutui mielestäni aika hyvin tehtävistään.
 
 

 
 
Mukavaa viikonloppua ja suotuisia tuulia kaikille!
Me suuntaamme nyt perjantaiaamuna viikonlopuksi kohti Vuosnaista ja Isokaria.  
 


8 kommenttia:

  1. Näuttääpä nautiskelulta! Hieno venevalinta - hyvä miehistö. Roni Saksi

    VastaaPoista
  2. Hienon näköistä! Äläkä ole turhan vaatimaton niiden oskareiden suhteen ;)

    -J-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Junnu,

      heh - syytän videon huonosta laadusta tietysti huonoja välineitä ;)

      Poista
  3. Upean näköistä menoa. Pinnamiehen ergonomia näyttää hyvältä ja virtauslangat näkyvät helposti. Itse joudun isolla genoalla ajamaan suojan puolelta näkyvyyden ja lankojen takia. Ja vanhat vinssit tarvitsevat kahta kättä. Tuossa teidän istuinkaukalossa voisi pitää rapujuhlat tusinalle ja siltikään ei tuntuisi ahtaalta. Avokadopasta on kyllä nam nam.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Marko!

      Olen sanonut, että kun itse teettää veneen ei silti välttämättä saa sitä mitä haluaa. Tämä fakta johtuu monista syistä. Kaminamin kohdalla isot ratkaisut on tehty juuri sen mukaa että itse purjehtiminen on mukavaa: esim. liikkuminen veneessä on helppoa, näkee hyvin joka suuntaan, köysien käsittely on kevyttä ja autopilotti on osaava. Näiltä osin on saatu hyvinkin sitä mitä haluttiin. Purjehtiakurssilla purjehdin monenlaisissa veneissä ja kyllä se valitettavasti syö vähän tekemisen iloa, jos puitteet eivät ole ihan toimivat.

      Joo, istumalaatikkoon on ehdotettu myös tanssien järjestämistä :D

      Poista
  4. Olipa vauhdikkaan näköistä menoa. Niin tekee mieli vesille, mutta tänä viikonloppuna jää minulta reissu väliin, ehkä sit seuraavana pääsee taas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pia :)

      Se on jännä miten ikävä tulee venettä ja merelle pääsyä jos joutuu olemaan jonkun aikaa poissa. Ja sitten vielä se maasairaus: vesillä ei tule merisairaaksi, mutta maalla keikuttaa... Toivottavasti pääset taas pian vesille!

      Poista