Elokuinen ilta veneellä

 

Jäimme taas sunnuntaina venepuuhien päätteeksi suloiseen kotisataamaamme yöksi. Aloimme saada Kaminamia sellaiseen kuntoon että suunnittelimme purjehtivamme sillä loppuviikolla yöretkiä. Saimme luvan käyttää myös pursiseuran satamia, vaikka seuran perälippu vielä puuttuu. 

 

Kaunis ilta meni jotenkin haaveillessa. Edelleen istumme, tuijotamme venettä ja ihmettelemme onko tämä nyt totta, että se on vihdoinkin täällä. Välillä mies havahtuu ja toteaa pontevasti "Ei ne asiat tule valmiiksi tässä istuessa." Johon minä vastaan aina: "Saa tästä vähän nautiskellakin, ei tarvitse koko ajan suorittaa." Vaikka kuinka sanotaan, että esimerkiksi uuden auton tuottama onni kestää tutkimusten mukaan vain pari kuukautta (vai oliko se pari viikkoa?) ja sen jälkeen siihen tottuu, niin me emme totu. Meille on tullut elämään muutamia muitakin ihania asioita, joista saamme vastaavaa iloa edelleen, vuosien jälkeenkin. Onnea siis on, ettei ota asioita itsestäänselvyyksinä!

Nämä rannan vanhat ladot ovat muuten aikoinaan palvelleet tämän syväsataman kalansuolaamoina. Satamassa on joskus ollut vilkasta laivaliikennettä. Meilläkin on omalla venepaikallamme muistaakseni seitsemän metriä syvää.

 

Alkukesä on liian räikeää, keskikesällä on usein turhan kuuma, mutta elokuu on mielestäni kesää parhaimmillaan. Tummenevat illat, viileämmät yöt, rehevästi vihreää ympärillä, sirkojen siritys ja hedelmäiset tuoksut ovat lumoava kokonaisuus.  

 


 Siellä se Kaminami huilaa uusissa vaatteissaan odottamassa seikkailuja. Kaminami saapui Suomeen noin neljä viikkoa sitten, yhteisen loman alussa. Onpa tämä ollut puuhakasta aikaa!

Satama oli illalla hiljainen. Viimeistä lomapäiväänsä viettävät perheet lipuivat auringon laskiessa kotisatamaansa ja tyhjensivät matkatavarat veneestään. Siirtymäaikaa arkeen jäi yksi kaunis yö. Meillä on vielä muutama päivä yhteistä lomaa jäljellä.

 

Aurinko laski sunnuntai-iltanakin ja jännitän aina sen väripalettia, josta suosikkini on sini-pinkki yhdistelmä pienillä hattarapilvillä. Tuona iltana taivaan pinkki-lilat pilvet olivat syötävän ihania!

 

Säätiedote ei lupaa huomiselle kauniita maisemia, mutta satakoot - emme muodostu sokerista, vaan pääosin samaisesta vedestä sekä hiilestä. Tuulten ei kuitenkaan pitäisi olla mahdottomia. Tänään virittelimme mm. myrskyfokan vaatimat vermeet kannelle - kaiken varalta. Kaminami on myös siivottu ja varusteita täydennetty. Aamupäivällä on tarkoitus suunnata kohti Nauvon vesiä ja siellä pursiseuran saaritukikohtaan yöpymään. Siitä matka jatkuu sinne minne tuulet ovat suotuisat ja minne sattuu huvittamaan.