Lauantaiaamuna lähdimme tyyntäkin tyynemmässä säässä ajamaan koneella Vuosnaisista Isokarille. Matkaa viikonlopun pääkohteeseen oli enää reilut 17 mailia ja se taittui rauhallisella matkavauhdilla kolmessa tunnissa.
Maailma ympärillä oli hurjan kaunis. Muita veneitä ei juuri näkynyt ja oli hyvää aikaa säilöä kaunis päivä kameraan kuin hillo purkkiin.
Vuosnaisista Ahvenanmaalle kukeva yhteysalus lipui läpi Tyynen Peilimeren.
Merimetso istui jääpoijulla kuivattelemassa siipiään ja pakeni kameraa.
Hyräilin uudelleensanoittamiani lauluja Kaminamista ja odottelin pyöriäisten uivan keulaan kisailemaan. Kotisataman kamuni kertoi juuri kuulleensa radiosta, että Itämerellä elää enää noin 150 pyöriäistä. Olen harrastanut pyöriäisbongausta jo yli kymmenen vuotta, joten jaksan edelleen odottaa, vaikka saldo on vielä nolla.
Matkan edetessä meren pintaan muodostui pientä värettä, mutta tuulta ei ollut vielä purjehtimiseen. Onko tämä todella se sama Itämeri, joka joskus tyrskyää mustanharmaana?
Siinä oli aikaa pieneen aamupäivän verryttelyyn. Nimesin tämän venevanuksi, koska liikkeet painottuivat punnerrusten, dippien ja pohjepumppausten jälkeen venyttelyyn. Puomi on muuten ihana kylkivenyttelyissä, jos mittasuhteet sattuvat osumaan kohdilleen. Joku joogasolmukin onnistui joten kuten paukkulänget kaulassa ja kaltevalla pinnalla.
Tänään Kipparinkin otti rennosti ja häneen oli normaali keskusteluyhteys. Purjehtiessaan hän on usein niin ihanassa flowssa, ettei välttämättä näe tai kuule muuta kuin tuulen, aallon, veneen ja mahdolliset haastajat. Hih - huomatkaa nilkkojen verkkariröyhelöt salopettejen alta.
Kaminami kulki tyynen veden halki kuin sinisessä unessa: rauhallisesti, lempeästi ja vakaasti.
Höyhensaarten täytyi olla jossain hyvin lähellä, koska meren pinnalla oli pitkällä matkalla paljon höyheniä.
Isokarista tulee huomenna postauksensa, koska hienoista paikoista on aina niin monta asiaa, joiden ihanuuden haluaa jakaa...
Majakkahulluna odotan innolla täällä Isokari postaustasi! Meiltä jäi vielä tänäkesänä Isokari käymättä, ehkä ensikeänä =)
VastaaPoistaIsokaria voi kyllä lämpimästi suositella, eikä ainostaan majakan vuoksi. Ai majakoihinkin voi hurahtaa? :)
PoistaVoi olisi ihana päästä käymään Isokarilla! Nauratti ihan ääneen nuo sinun jumppa- ja joogaliikkeesi. Minulla on myös tapana tehdä erilaisia kuntoiluliikkeitä veneellä. Toivon aina, että kukaan ei näkisi. Ihana nähdä, että niitä tekevät muutikin! Hyvää viikonloppua!
VastaaPoistaVoi menkää-menkää Isokarille!
PoistaKiva että mun venevanusta oli hupia :D Meille molemmille taitaa olla liikunta iso ilo ja liikkumattomuus kurjuutta? Olen jumpassakin aina eturivissä, siinä pääsee parhaiten tunnelman ytimeen. Liikkuessani olen niin keskittyneessä mielentilassa, että en välitä yhtään mitä toiset ajattelevat. Irvistelen, jos siltä tuntuu, Jos teen väärin niin nauran ja jatkan. Jos en jaksa, pidän taukoa tai helpotan liikettä tuntematta itseäni epäonnistuneeksi.