Karvalakkikuun cruising-purjehdusten aloitus

Viime viikonloppuna vähän tuuli taas. Perjantaina vilahdimme noin tunnin matkan lähisaareen Pyytinkarille ja lauantaina reippaissa tuulissa uuteen kohteeseen: tällä kaudella Merivartioston käytöstä vierassatamaksi muuntautuneeseen Bodöhön. Sunnuntain paluupurjehdus vastaisissa reippaissa tuulissa koetteli vähän koleudellaan suomalaistakin purjehtijaa. Mutta perjantai-iltana oli vielä +13 astetta lämpöä, aurinkoa ja 8-11 m/s myötäisiä tuulia lasketeltavaksi pelkällä isopurjeella Pyytinkarille. Matka oli lyhyt ja vauhtia isopurjeelllakin 8 solmua, joten olimme perillä hätkähdyttävän nopeasti.

Hannu Karpo look ja asiaa on aina. Tuo (keino-)karvalakki on niin pehmoinen ja suojaa poskiakin viimalta, että se on pieni haitta, jos joku luulee Karpoksi. Jaan kyllä nimmareita tulen yhteisselfieen tarvittaessa.

Se on ihanaa miten syksy tulee myöhemmin saaristoon kuin mantereelle. Veikkasimme että Pyytille tulisi ehkä yksi vene meidän lisäksemme, mutta siellähän oli väkeä kuin pipoo. Meidän jälkeemmekin tuli vielä muutama, viimeiset pimeässä. Kaikkiaan päätylaiturissa, tuulen suojassa, taisi yöpyä 9 (tai 10) pursiseuralaisten venettä. Osa oli jo "viimeisellä matkallaan": Pyytinkarin isoilla laitureilla on hyvä viikkailla purjeet talvisäilöön.

Illalla Merikarhujen ex-kommodori töräytti komeasti torveen lipunlaskuksi. Joka viikko haukon henkeäni, kun lippu lasketaan yhä aiemmin, perjantaina kello 18.44. Pimeä ja kolea ilta meni mukavasti elokuvan parissa, kun mukissa oli Xantélla terästettyä kaakaota ja vähän naposteltavaa. Lautasen toinen puoli on erityisesti Kipparille ja toinen minulle. Tuo leffa oli aika hyvä: tragikoominen, hurja, yllättävä ja uskomatonta kyllä - tositapahtumiin perustuva.

Lauantaiaamuna vitkuttelimme hetken, ennen kuin toinen meistä rohkaistui kirmaamaan peiton alta lämppärin katkaisijalle. Lokakuisen aamun onni on toimiva lämppäri, korkkikomposiittilattia ja ystävän kutomat villasukat. Lauantai oli jo hieman koleampi: lämpötila jäi alle 10 asteen ja koillistuulta oli etelään suunnatessa pääosin 8-11 m/s, puuskat 12-14 m/s. Että myötäisiin tuuliin pääsimme taas purjehtimaan sen 30 mailia ulkosaaristoon.

Pakko myöntää, mutta edellisen viikonlopun kisat kaikkine järjestelyineen veivät yllättävän paljon voimia. Halusimme ottaa rennommin ja väsäsimme heti alkuun isopurjeeseen yhden reivin ja fokkaan sen ainoan. Sisäsaaristossa ei ole ihmeemmin aallokkoa, mutta tuuli voi tuplaantua sekunnissa ja kääntyä reippaasti.

Silti saimme hyvää vauhtia; vesi kohisi, tyrskyt huuhtoivat keulaa ja nopeutta oli parhaimmillaan 10 solmua.

Ennen avovesiä otimme vielä toisenkin reivin isopurjeeseen ja menimme silti aika länällään lyhyellä sivutuuliosuudella puuskissa.

Kun käännyimme suoraan vastatuuleen purjeiden laskua varten, kasvoni jäätyivät saman tien. Ei voi olla näin kylmä - paitsi että on. Hampaani kalisivat, sillä olin pukeutunut myötätuuli-ilmastoon, siis vain 4 kerrosta vaatetta sadevaatteiden alla. Loppumatkan ajoimme koneella kapeissa saarten väleissä. Kun pääsimme Bodön satamaan, olimme suojassa tuulelta ja aurinkoinen iltapäivä oli niin lämmin, että jäimme takakannelle istumaan.

Bodöstä ja arktisesta paluupurjehduksesta lisää ensi kerralla. Kaminami on edelleen syyspurjehdusvalmiudessa. Ensi viikonloppuna emme kuitenkaan purjehdi, sillä lähden huomenna (torstaiaamuna) Tampereelle läheiseni tueksi, hänen vaativaan neurokirurgiseen leikkaukseensa. Siellä voi mennä useita päiviä potilashotellissa asustellessa, teho-osastolla vieraillessa ja muille läheisille tiedottaessa. Tätä hetkeä on odotettu kauan, joten se on helpotuskin, mutta silti hirvittävän pelottavaa. Tärkeintä on, että hän saa tarvitsemansa hoidon, vaihtoehtoja ei ole. Syyspurjehduksia siis jatketaan vielä, jos sekä säät ja elämäntilanne niin sallii. 

Hyvää loppuviikkoa kaikille!

Kysymyshaaste

Sain "Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa?" -blogin ihanalta NJ:ltä kysymyshaasteen jo elokuussa, mutta näihin kysymyksiin vastaaminen tuntui vaativan rauhallisen tuumaustauon, joten vastaan nyt vähän viiveellä. Kiitoksia haastavasta ja mukavista kysymyksistä NJ:lle!

Kerro jotain, mitä emme tiedä sinusta?
Hihittelin haasteen esittäneen NJ:n tunnustaessa, että hänellä on suklaalevy piilossa muulta perheeltään. Minulla taitaa olla vähän samaa vikaa. Opin entiseltä professoriltani tavan pitää työhuoneessani pientä "godislådaa". Omani sisältää mm. raakasuklaata pahan (työ-)päivän varalle. Toisekseen olen todella tumpelo käyttämään järjestelmäkameran säätöjä. Pyrin paikkaamaan tuota "pikkupuutetta" säätämällä jälkikäteen valotuksia peruskuvankäsittelyohjelmalla (mitään photaria tai lightroomia en ole nähnytkään) sekä kuvan rajaamisen ja sommittelun taidoillani, jotka olen hankkinut nuorena kuvataideharrastuksissa. Niin että aina kun joku kehuu blogin kuvia, niin yllätyn iloisesti.

Onko sillä väliä, mitä lukijat ajattelevat blogistasi? Miksi?
Aloitin blogin kirjoittamisen jännittävässä elämänvaiheessa, kun venettämme alettiin rakentaa. Ensisijaisena tarkoituksenani oli silloin tallentaa muistoja itsellemme ja jakaa kuulumiset läheisille veneprojektin ja purjehtijaksi oppimiseni osalta. Ajattelin myös, että asioiden jakamisesta julkisesti voisi hyötyä joskus joku toinenkin. Nyt blogilla on joukko vakituisia seuraajia ja olen tämän kautta tutustunut moniin kivoihin ihmisiin: sekä toisiin bloggaajiin että lukijoihin. Ilahdun tietysti aina kun saan hyvää palautetta blogistani ja varsinkin, jos se on jotain ihmistä ilahduttanut. En kuitenkaan ole muuttanut bloggaamistani sen vuoksi, että saisin mahdollisimman paljon lukijoita, vaan pyrin olemaan rehellisesti oma itseni ja pitämään bloggaamisen mukavana. Eli välitän kyllä mitä muut blogistani ajattelevat, mutta olen laittanut sille tietynlaiset rajat. 

Miten bloggariminäsi eroaa reaaliminästäsi?
Blogin alter egoni "Merenneito" näyttää osan elämääni sellaisena kuin purjehduselämä meille on. Blogissa painotan pääsääntöisesti tapahtumien positiivisia puolia, mutta en taida kauheasti marmattaa asioista blogin ulkopuolellakaan. Eräs ystäväni määritteli hiljattain, että olen valittamisen "kohtuukäyttäjä". Bloggariminäni on siirtynyt elämääni sillä tavalla, että ystävät ja työkaveritkin kutsuvat minua joskus nimellä Merenneito. Suurin ero Merenneidolla ja reaaliminälläni on, että todellinen elämäni on tietysti laajempi kuin blogissa näyttäytyvä purjehduselämä. Minusta tuskin olisi koko elämän kattavaksi lifestylebloggaajaksi.  

Mikä saa sinut nauramaan?
Minulla on nauru herkässä ja olen arjen tilanteissa leikkisä ihminen. Päivittäin nauran mm. mieheni kanssa hassuille jutuille, sanoilla leikittelyille tai biisien uudelleensanoituksille. Viihdyn ihmisten kanssa, jotka eivät ota asioita liian tosissaan, osaavat olla joskus lapsellisenkin leikkisiä ja kantti kestää nauraa itselleenkin. Haaveilen ajoittain, että minusta tulisi vanhana seesteinen ja elegantti, mutta ei taida tulla ja ehkä olen lopulta onnellisempi näin.  
  

Mitä luovuus merkitsee sinulle?
Luovuus on elämän aistimista ja asioiden ajattelemista toisin. Jos luovuus jumittaa, on elämä liian kiireistä, stressaavaa tai väsyttävää. Luovuus ei ole vain taiteellista ilmaisua, vaan sitä voi harjoittaa kaikessa mitä tekee ja ajattelee. Tutut pitkälle harjaantuneet rutiinit säästävät energiaa, tuovat tehokkuutta ja esimerkiksi veneillessä myös turvallisuutta toimintaan. Hyvässä elämässä on sopivasti sekä rutiineja että luovuutta.  

Ketä läheistäsi ihailet? 
Jokaisessa läheisessäni on jotain ihailtavaa, mutta keskityn tässä teille tuttuun ja minulle kaikkein läheisimpään ihmiseen, eli mieheeni. Ihailen hänessä ennen kaikkea niitä ominaisuuksia, joissa olemme erilaisia, kuten hänen rauhallisuuttaan, koska se tuo jokaiseen tilanteeseen minulle uuden näkökulman. Itse kun olen aika nopea, aktiivinen ja helpommin asioista hermostuva tai huolestuva. Täydennämme näillä ominaisuuksilla hyvin toisiamme. Ihailen tietysti myös mieheni purjehdus ja veneen fiksailu -taitoja. Olen onnekas, että hän on niin kärsivällinen ja rauhallinen opettamaan niitä taitojaan hiljalleen minullekin. Tästä tulisi helposti pitkä postaus, joten rajataan tämä aihe tähän.

Mikä sinussa ärsyttää itseäsi?
No esimerkiksi se, että olen aina kaikessa täysillä mukana. Jos ryhdyn johonkin (harrastukseen, työprojektiin tms.) olen helposti mukana joka paikassa missä tapahtuu, haluan tietää ja oppia kaiken, hankin heti kaikki varusteet, otan selvää oheismateriaaleista, haen asiat vaikka maailmanääristä... Kun olen jostain asiasta tosissani kiinnostunut, en näe tavanomaisia rajoitteita estämässä aiheeseen syventymistä. Silloin esimerkiksi Intiakin on lähellä ja aikaa järjestyy vaikka kokonainen kuukausi. Emmää vaan kestä aina itsekään itseäni ja ihmettelen miten muut kestää... 

Mikä sinussa ihastuttaa muita?
Varmaan eniten suhteellisen positiivinen elämänasenne ja huumori. Rohkeus tehdä elämässä erilaisia isojakin asioita taitaa sekä ihastuttaa että ihmetyttää monia. 

Mikä sinusta tulee isona?
Roolit vaihtuvat luontevasti elämän varrella. Yllätin itsenikin mm. ryhtymällä tälleen jo aika vanhana vielä purjehtijaksi ja tanssijaksi. Nyt odotan innolla mitä kaikkia virikkeitä elämä tarjoaa uusiksi rooleiksi vielä vanhempana. Työni osalta taidan olla siinä mielessä urani huipulla, että en tavoittele korkeammalle, leveämmälle tai ihan uusille alueille.

Uskotko onnellisiin loppuihin? Perustele.
Jotkut asiat ovat osittain omissa käsissä ja onnellisuutta kannattaa pedata etukäteen. Aina se elämä kuitenkin myös yllättää, mutta silloinkin lopun onnellisuus on katsojan silmissä. Kaikissa elämäntapahtumissa on aina puolensa ja keskittymällä siihen, mikä on hyvin voi aina löytää onnea. Voitot maistuvat paremmilta vaikeuksien jälkeen ja haasteet tekevät elämästä seikkailua.

Tämä haaste on tainut kiertää jo niin monella, että haastan tässä vaiheessa mukaan ne bloggaajat, jotka eivät ole tätä vielä saaneet (toivottavasti teitä vielä löytyy). 

Liebster award - kysymyksiä ja vastauksia

Kiitokset Aava kutsuu -blogin Vedenneidolle Liebster award -tunnustuksesta, kivoista kysymyksistä ja haasteesta! <3 Eli tänään vastaan Vedenneidon laatimiin kysymyksiin ja samalla haastan muutaman muun blogin mukaan omilla kysymyksilläni.

Haasteen avulla pyritään saamaan näkyvyyttä blogeille joilla on alle 1000 lukijaa. Ideana on vastata yhteentoista haasteessa annettuun kysymykseen ja keksiä itse yksitoista kysymystä seuraaville haastettaville. Lopuksi haaste laitetaan eteenpäin yhdelletoista bloggaajalle. (Itse en kyllä saa millään sitä 11 kasaan, koska haaste on jo kiertänyt aika monella kivalla seuraamallani blogilla, mutta 11 on siis tavoite.)

 Vedenneidon kysymykset minulle:

1. Mikä sai teidät aloittamaan veneilyn/ purjehduksen?

Mieheni on harrastanut purjehdusta vauvasta saakka ja se on hänellä myös geeneissä. Yhteisten vuosien aikana hän on ollut ensisijaisesti kilpapurjehtija, mikä ei minua innostanut. Yhteiset kesälomapurjehdukset Äiti-Kipparin ja Isi-Kipparin (appivanhempieni) kanssa saivat minut ihastumaan Saaristomeren luontoon ja lopulta rohkaistumaan purjehduksen opetteluun. He veivät meitä paikkoihin, joista en ollut osannut uneksiakaan ja kasvattivat siinä samalla minuakin melkein huomaamattomasti veneilijäksi. Mieskin alkoi olla kypsässä iässä siirtämään purjehduksen painopistettä perheveneilyn puolelle, jonka myötä purjehduksesta tuli yhteinen elämäntapamme. Kuva muinaisista arkistoista: minut oli näköjään hellästi pakotettu ruoriin jo juhannuksena 2004.

2. Mikä vesillä olemisessa on parasta?

Se on monien asioiden summa: olla lähellä luontoa, tehdä jotain merkityksellistä yhdessä, olla irti arjesta ja tuntea se teitynlainen vapaus ja yhteys maailmaan. Purjehtiessa eletään minimaalisesti ja kaikki turha karsiutuu. Arjen pienet tehtävät rytmittävät päivää ja joskus tulee vastaan vähän seikkailujakin. Saa oppia uutta ja tuntea iloa osaamisestaan. 

3. Mikä on mieleenpainuvin kokemuksesi vesillä?

Ehkä delfiinien ja valaiden näkeminen ihan läheltä Uudessa-Seelannissa. Taisin tirauttaa muutaman kyyneleenkin. Valtavan voimallinen muisto on painunut mieleen myös siitä, kun loikoilin silmät kiinni Äiti-Kipparin ja Isi-Kipparin veneen takakannella hiljaisessa myötätuulessa, aurinko paistoi, meri liplatti, läheiset ihmiset olivat siinä vieressä ja huomasin, että tämän onnellisempi en voisi olla. 

4. Lempiruokasi veneretkillä (maissa tai vesillä ollessa)?

Muiden tekemänä: sushi ja Farmors Cafén kakut. Tilaan joskus kantapaikastamme sushiannokset mukaan merelle. Itse tehtynä veneruokana uudet perunat lisukkeineen tai texmex on aina hyvää, samoin jotkut pastaruuat, kuten mango-kasvislasagne. 

5. Joko rantautuminen sujuu ilman stressiä? :D

Hihh... jos on hankalaa tuulta, niin vielä ei rantautuminen suju ihan stressittä tässä vaiheessa kautta. Tosin huomasin stressaavani tämän kauden alussa paljon vähemmän kuin vuosi sitten. 

6. Lempikohteesi, jossa olet siis jo käynyt?

Veneilykohteet ovat niin eri tavalla hienoja, että on pakko taas luetella muutama: Utö, Isokari, Maarinahaminan länsisatama ja merikarhusatama Karhunmöljä. 

7. Kohde, jonne haaveilet pääseväsi?

Gotlanti ja siellä erityisesti Visby!

8. Oletko enemmän meri- vai järvi-ihminen?

Ei epäilystäkään: meri-ihminen!

9. Unelmiesi purjevene/moottorivene?

Kaminamimme on sellainen "järkevien haaveidemme" todentuma, eli saaristopurjehtimisen faktat ja elämäntilanteemme huomioiden se on sitä mitä me molemmat olemme veneeltä toivoneet. En kaipaa muuta ja ymmärrän olla tästä tilanteesta erittäin kiitollinen!

10. Heikkoutesi?

Joitain purjehdustaitoja opetellessa minulta puuttuu rohkeutta, vaikka pyrin kyllä haastamaan itseäni. Lisäksi olen huono nukkumaan ja saatan väsähtää kesken purjehduksen aika pahasti. 

11. Vahvuutesi?

Ajattelen positiivisesti ja olen tarvittaessa sisukas pinnistelemään haastavassa tilanteessa. Teen mitä on sovittu ja mitä olen päättänyt. Olen hyvä organisoimaan sekä pitämään asiat järjestyksessä. Autan muita - joskus ehkä vaivaksi asti...?

Haastan mukaan seuraavat kivat blogit :

(ja jos/kun lukijamääränne on suurempi kuin 1000, ei haittaa... osallistukaa silti jos jaksatte)

Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa? -blogin  NJ
Villa Idurin  Pilvi
Puolimatruusi seilaa -blogin Ulla O.
Musen tuulet
Proviantti -blogin Elena

Tässä omat 11 kysymystäni edellä mainituille blogeille: 

1. Mistä haaveilet tällä hetkellä?

2. Mistä ammatista / ammateista haaveilit lapsena? Entä päädyitkö sille alalle?

3. Miten päädyit aloittamaan bloggaamisen?

4. Mitä hyvää bloggaaminen on tuonut elämääsi?

5. Missä olet erityisen hyvä?

6. Missä haluasit olla perempi?

6. Mitkä ovat viisi tärkeintä harrastustasi tai mielenkiinnonkohdettasi tällä hetkellä?

7. Kenen kuuluisan henkilön kanssa haluaisit keskustella?

8. Jos olisi pakko valita kolmen viikon matka talvella tropiikissa tai kesäloma veneellä Suomen saaristossa, kumman ottaisit?

9. Mikä on vinkkisi hyvään elämiseen veneessä?

10. Auringonnousu vai auringonlasku?

11. Millainen olisi täydellinen aamu venessä?

Inspiraatiota

Sain Haaveena hyvä kuva -blogin Katinkalta haasteen esitellä kolme kiinnostavaa ja inspiroivaa blogia. Kiitokset Katinkalle kauniista sanoista ja blogini esittelystä, joka löytyy täältä.

Seuraan lähinnä purjehdukseen ja veneilyyn liittyviä sekä joitakin merellisiä lifestyle-blogeja. Suosikkiblogeissani on kauniita kuvia ja pidempään niitä seurattuani olen huomannut, että niitä kirjoittavat aivan ihanat ihmiset. On kiva käydä nojatuolimatkoilla ja saada tietoa erilaisista satamista ja matkakohteista, mutta myös kirjoitustapa vaikuttaa siihen, kuinka inspiroiva blogi on. Faktojen lisäksi on kiva kuulla kirjoittajan omista kokemuksista, tunteista ja ajatuksista.

kuva: 24.52014 Kihti TwoStar -kisan starttialueen joutsenet lentomuodostelmassa

Tähän haasteeseen valitsin seuraavat kolme blogia...

Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa? -blogissa NJ onnellistaa elämäänsä ja kertoo tapahtumarikkaasta arjestaan erityisen kauniiden ja tunnelmallisten kuvien kera. Blogissa on mukavaa pohdintaa elämänmenosta, juuri sellaista mitä tulee juteltua hyvän ystävän kanssa tavatessa. Keskustelu laajenee usein yhteisölliseksi kommenttiosiossa. Blogi inspiroi minua paitsi ajatuksillaan hyvästä elämästä myös tekemään arjesta kaunista.

Villa Idur -blogia emännöivä Pilvi kertoo pitkän historian omaavan saaristotilan entisöinnistä. Perhe on kohdannut paljon haasteita, mutta uskomattomattomalla tarmokkuudella, sisulla ja asioihin perehtymällä on puskettu eteenpäin. Rakentamisen, remontoinnin, maisemoinnin ja sisustamisen lisäksi Pilvi pohtii massiivisen projektin vaikutuksia itseensä ihmisenä ja heihin perheenä. Tarinat ovat kauniisti kuvitettuja ja Pilvin elämänviisaus antaa niihin syvällisen sävynsä. Mukana seikkailee toisinaan myös perheen sympaattinen koira Mauro, sekä suloiset kesäpässit. Ennen Villa Iduria Pilvi kirjoitti hienoa purjehdusblogia.

Haaveena hyvä kuva -blogin Katinka antoi tämän haasteen minulle, mutta nyt on silti ihan pakko lisätä Katinkan blogi näihin kolmeen suosikkiini. (Katinkan ei tietenkään tarvitse ottaa haastetta uudelleen vastaan!) Katinka kuvaa upeasti luontoa ja veneilyreissujaan. Majakka- ja kivihullun Katinkan kamera suuntaa tallentavan silmänsä usein juuri niihin yksityiskohtiin, joita itsekin kuvaisin. Joskus meillä on samoista satamista samanlaiset kuvat. Katinka on kehittynyt kuvaajana paljon ja tykkään hänen kuviensa kirkkaista syvistä väreistä. Olen joskus sanonut, että hänestä tulisi myös hyvä matkaopas tai matkaopaskirjailija, sillä veneilyreissujen kohteet on esitelty niin perusteellisesti ja mielenkiintoisella tavalla. rakkaus luontoon, mereen ja veneilyyn sekä positiivinen elämänasenne yhdistää meitä selvästi.


Jos NJ ja Pilvi haluavat tarttua haasteeseen, niin olkaa hyvät ja esitelkää kolme teitä inspiroivaa blogia.

kuva: 6.6.2014 joutsen läpyttelee veneen vierellä purjehduksella kohti Svinötä

Tunnustus

Kiitokset Haaveena hyvä kuva -blogin Katinkalle blogitunnustuksesta! Sain sen jo 9.1.2014, mutta oma blogini oli silloin talviteloilla. Joka tapauksessa lämmitti sydäntä kuulla, että omien purjehduskokemusten ja venehääräilyiden jakamisesta on iloa jollekin toisellekin :) Sama tunnustus tuli vielä 19.1. Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa -blogin NJ:ltä sanoin: "Positiivistakin positiivisempi asnne! Nostan hattua!" Kii-tos NJ!

Seuraan lähinnä purjehdus-/veneilyblogeja ja jonkin verran lifestyle-/ruokablogeja. Kaikki nuo sivupalkin blogit ovat tavalla tai toisella mukavia. Tällä kertaa jaan tunnustuksen eteenpäin seuraaville elämää rikastuttaville blogeille: 

Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa -blogissa purhtijaperheen äiti NJ löytää aina elämästä kauniita hetkiä ja osaa tallentaa ne upeasti kameralle. Blogi inspiroi positiivisuudessaan ja pyrkimyksessään onnellistaa elämää. NJ:n blogille on nyt sadellut tunnustuksia ja hän on hiljattain saanut tämän tunnustuksen eräältä toiselta blogilta, joten en tietenkään odota, että hän jakaa sen taas uudelleen eteenpäin. Tunnustus on silti hyvin ansaittu minultakin!

S/Y Dolphin Dance -purjehdusblogissa Minna ja Antti seilaavat pohjoismaiden rantoja Hallberg Rassy 29:llä ja kertovat mielettömän upeiden kuvien kera kokemuksistaan. Antti postaa usein myös veneen huoltoon ja varusteisiin liittyvistä asioista. Viime aikoina blogissa on ollut myös upeita videopätkiä. 

Luotsinblogi :ssa Luotsi-Olli valaisee maailmaa huomoristisella kerronallaan jännittävästä työstään luotsina sekä omista purjehduksistaan ja värittää tarinat hienoilla merellisillä kuvilla saaristosta.

13 kysymyksen haaste

Sain ensin Haaveena hyvä kuva -blogin Katinkalta syyshaasteen, johon vastaamisessa vitkastelin ja ehdin saamaan saman haasteen uudelleen myös Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa? -blogin NJ:ltä. Koska tässä haasteessa kysymyksiä saa muutella ja Katinkan ja NJ:n kysymykset ovat melko erilaiset, vastaan ensin Katinkan haasteeseen. Kiitokset sekä Katinkalle että NJ:lle hauskoista kysymyksistä!

Haasteen säännöt ovat seuraavanlaiset:
1. Kerro pari asiaa itsestäsi tai päiväsi kuulumisista. Liitä myös kuva.
2. Vastaa haastajan kysymyksiin, jos se tuntuu sinusta mukavalta.
3. Huijaa ja muuta haastetta mieleiseksesi.
4. Keksi vaikkapa 10 uutta kysymystä, koska 11 on outo luku.
5. Haasta paljon kivoja kavereita, äläkä ole kade, vaikka kaverilla olisikin enemmän lukijoita.

Katinkalla oli 13 kysymystä, joihin hän toivoi haastettujen vastaavan. Tästä se lähtee...

1. Elämäsi tähän astisin hienoin kokemus?
Ihana parisuhde. Sopivanlainen elämänkumppanuus paitsi tekee elämästä onnellisemman, auttaa myös kehittymään ihmisenä.

2. Millaisia postauksia tykkäät lukea blogeista?
Luen lähinnä purjehdus- ja meriaiheisia blogeja. Tykkään hienoista kuvista, matkakertomuksista ja persoonallisista näkökulmista asioihin, kuten veneilykokemuksiin tai hyvän elämän periaatteiden etsimiseen.


3. Kesän 2013 kaunein muistosi?
Jokin ihana seesteinen hetki merellä. Ehkä purjehdus Isokarille peilityynenä lämpimänä päivänä, kun maailma oli mahdottoman kaunis ja olimme järkyttävän onnellisia.

4. Paras lapsuusajan muistosi?
Ehkä yksi parhaimmista oli se hetki 4-vuotiaana, kun löysin suomalaisen sisuni. Olin päättänyt oppia ajamaan polkupyörää ilman apareita, kuten kaikki naapuruston isommatkin lapset. Hiekkatiellä harjoittelu tuotti paljon ruhjeita ja kyyneleitä. Illan hämärtyessä nousin verta tihkuen ja hammasta purren aina uudelleen. Tätini huutamat ohjeet jäivät muminaksi taustalle kun katsoin päättäväisesti eteenpäin: oli vain tie, pyörä ja luja tahtoni - ja lopulta mentiiiiiin... ainakin suoraa tietä onnistuneesti. Pyöräilytaitokin oli kiva saavutus, mutta vielä tärkeämpää oli se, miten kokemus muutti käsitystäni itsestäni. Kuvassa on ensifillarini vuotta tai kahta myöhemmin mummolassa, kun opetin veljeäni ajamaan.

5. Mitä tykkäät tehdä vapaa-aikanasi?
Purjehtia, matkustaa, joogata astangaa, käydä body pumpsimassa, katsoa leffoja, lukea, ratsastaa maastolenkkejä (nykyään on tullut heppailtua vähemmän), kaffetella ja lounastella kamujen kanssa, kirjoittaa blogia ja valokuvata. Kuvassa olemme seikkailulla Uudessa-Seelannissa jouluna 2011, tuhoisten maanjäristysten aikaan.

6. Suurin vielä toteutumaton haaveesi?
Rajataan nyt ensin maailman rauhat ja muut laajat sekä utopistiset haaveet pois ja pohditaan henkilökohtaisen elämän haaveita. Vajaa vuosi sitten olisin sanonut nopsakka cruising-kelpoinen purjevene, mutta vene on jo syntynyt perheeseemme. Kauheaa todeta, mutta olen ollut niin ahkera haaveiden toteuttaja kaikilla elämän alueilla, että nyt olen suurten haaveiden osalta tyhjän päällä - kaikki on ihanasti. Medi-sarjan toteutumattomana haaveena on purjehtia omalla veneellämme kahdestaan Gotlantiin.

7. Lemppari ruokasi?

Vuodesta toiseen sama simppeli ja hyvän olon ruoka: sushi (kasvisversiot).
 

 

8. Minkä kirjan olet lukenut viimeksi?

Kesän jälkeen on tullut luettua enemmän lehtiartikkeleita ja nettiä, eli viimeisin kirja oli hauska ja inspiroiva: Löytöretkeilijä Pata.

9. Mihin maahan matkustaisit, jos sinulla olisi mahdollisuus matkustaa minne haluat?
Vakkarihaave on matkustaa aina uudestaan ja uudestaan Uuteen-Seelantiin, vaikka viimeksikin oli lähellä, että olisimme joutuneet kokemaan luonnonmullistusten hurjia voimia. Uutena haaveena ehkä juuri nyt olisi joogamatka Goalle tai lomamatka miehen kanssa kultaisten temppeleiden mystiseen Burmaan.
 

 

10. Mitä aiot touhuta tällä viikolla?
Aion irrottautua arjesta lähtemällä siskoni kanssa pienelle syysristeilylle Viikkarin Gracella.

11. Minkä teatterin esityksen / elokuvan olet nähnyt viimeksi?
Turun kaupunginteatterissa: Jekyll & Hyde -musikaalin. Elokuva: Selviytyminen (The Impossible, 2012)

 

12. Paras tapa viettää viikonloppua?
Kesällä: seilata miehen kanssa. Muulloin: kotoilla kahdestaan ja puuhailla olotilan mukaan mitä sattuu huvittamaan.

13. Unelmiesi asuinpaikka?
Se olisi (sittenkin) Suomessa, lähellä merenrantaa, sopivasti omassa rauhassa ja luonnon helmassa, mutta vajaan puolen tunnin ajomatkan päässä isomman kaupungin palveluista. Asuinpaikka saisi olla Saaristomeren äärellä ja venepaikan pitäsi sijaita lähellä kotia. Kiitollisena siis totean, että asumme unelmapaikassamme.
 

 

  

Kysymyksiä sai muutella, joten tässä omat 13 kysymystäni:

 

1. Mikä sai sinut alun perin aloittamaan blogiharrastuksen?

2. Millaisia postauksia tykkäät lukea?

3. Viime kesän paras muistosi?

4. Paras lapsuusajan muistosi?

5. Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajallasi?

6. Suurin haaveesi?

7. Lemppariruokasi?

8. Mitkä ovat kolme suosikkielokuvaasi?

9. Mihin maahan matkustaisit, jos sinulla olisi mahdollisuus matkustaa minne haluat?

10. Mitä aiot touhuta tällä viikolla?

11. Mikä on ollut tähän astisen elämäsi suurin seikkailu?

12. Mitkä ovat parhaat tapasi rentoutua?

13. Unelmiesi asuinpaikka?

 

Haastettavien blogien valintaan vaikutti nyt osaltaan se, että haaste on jo ehtinyt kiertää tässä pienessä toistensa blogeja seuraavassa piirissä ja osa bloggaajista on rajannut haasteet pois postaustarjonnastaan. Haaste lähtee kuitenkin seuraaville kivoille blogeille:

 

s/y Charlotta -blogin Markolle

Sailventures -blogin Vellamolle (...jos olet kuulolla?)

Villa idur -blogin Pilville

 

Vastauksianne mielenkiinnolla odotellessa...