maanantai 3. kesäkuuta 2013

Paperintuoksuista merenneitoilua


Aluksen radiolupa tuli näin ruuhka-aikanakin kolmessa viikossa ja henkilökohtainen radiolupa aluksen radioaseman käyttäjäksi on meidän veneessä jo ennestään minulla. Eikö tuo radiolupa kuulosta juuri siltä, että saisi luvan tuottaa omaa radio-ohjelmaa merellä?



Siksi en malttanut olla leikittelemättä ajatuksella Merenneidon Merirosmoradiosta, jonka päivittäinen ohjelma voisi olla reipasta aamujumppaa technon tahdissa, sporttista purjehdusmusaa ja päivittäinen luontohetki, jossa referoitaisiin päivän pyöriäis- ja kraken-havainnot. No oikeasti oli kiva nähdä jo veneen nimi virallisissa asiakirjoissa.




Vene on jo aiemmin hyväksytty Suomen Purjehdus ja Veneilyn rekisteriin ja sillä on purjenumero. Viime viikolla saimme myös kirjeen Merikarhut ry:ltä, että veneemme on hyväksytty yhdistyksen rekisteriin. Juuri viimeisimmässä Merikarhujen jäsenjulkaisussa muistutettiin siitä, että yhdistyksen rekisteriin hyväksyttävän veneen sopivuudesta matkapurjehdukseen päättää Merikarhujen hallitus ja yhtenä ohjenuorana suositeltiin käytettäväksi vuoden 1970 periaatteita:

"Johtokunta yrittää anomuksia käsitellessään noudattaa yhdistyksen toimintaperiaatteita
pyrkien säilyttämään sen perinteellisen matkapurjehtijain yhdistyksen luonteen.
Väärentämätön ´merikarhuhenki´ halutaan säilyttää, ja jos mahdolista, vahvistaa sitä entisestäänkin. Merikarhuveneestä pitää näkyä, mihin yhdistys pyrkii venevalinnoissaan
ja sen pitää olla esimerkkinä muille matkaveneille."
 
Mieheni pitkästä jäsenyydestä huolimatta jännäsimme hiukan kuinka oudohkoon veneeseemme suhtaudutaan ja miten hakemuksemme käy...




Päivitin vuoden sisällä tapahtuneet muutokset Saaristomeren karttasarjaan kuukausi sitten Navigaatioseuran päivitysillassa. Taas on muutama uusi kivikko löytynyt väylien läheisyydestä, yksi usein käytetty oikoreitti virallistettu ja viitoitettu oikeaksi väyläksi, viitoituksia muutettu, loistojen ja linjataulujen valoja sammuteltu, kummeleita poistettu, putkijohtoja vedetty tiuhaan mökiisaarten väleihin ym. Ihan kiva tietää. Ensi keväänä (2014) D-karttasarjasta pitäisi sitten ilmestyä uusi korjattu painos.




Saimme Isi-Kipparilta ihanan kahvitahraisen ja repaleisen aarteen: vanhan vihreän yleiskartan (1992, mittakaavassa 1:200 000), joka kattaa Saaristomeren ja Ahvenanmaan. Se on kyllä niin kätevä reittisuunnittelussa, sillä nykyinen yleiskartta (1:250 000) näyttää paljon suppeamman alueen.



Veneen käsikirjastoa on hiljattain täydennetty Ensiapukirjalla ja tänään postilaatikkoa kolisteli Käyntisatamat 2013 -kirja. Lisäksi kännykkään on ladattu If Ankkuri -sovellus helpottamaan satamatietojen etsimistä. Alla esimerkkiaukeama Käyntisatamat -kirjasta. Satamien palveluita esittävien symbolien alla olevat numerot kertovat laatuluokituksista, jotka on avattu kirjan alussa.






Pursiseuran ja Merikarhujen tämän kauden vakoilukataloogit ovatkin jo valmiina (ja kiikarointiakin on treenattu).




Paperihommina olen laatinut turvallisuusohjeita täydentämään mm. Ensiapukirjan sisältöä ja VHF-DSC-hätäkutsuohjeistusta. Olen niitä ihmisiä, jotka varautuvat aina katastrofiin, mutta eivät valmistautumistoimien jälkeen enää juurikaan sitä murehdi. Kokosin myös peruslistan veneeseen tarvittavista kuivamuonatarvikkeista. Sitä voi hyödyntää useana kautena, aina tarpeen mukaan muokaten. Listat ja tietty järjestelmällisyys tekevät elämästä niin paljon huolettomampaa!



Kaikkea pientä venejuttua on edelleen vireillä. Jossain välissä pitää kuitenkin hoitaa vähän työasioitakin, käydä edelleen sisämaassa raivaamassa lapsuudenkotia, hoitaa sen roinien myyntiä jne. Ihan täysillä ei siis pääse tästä odotusajasta nautiskelemaan. Nämä bloginpäivitykset ovat kuitenkin tärkeitä fiilistelytuokioita :)
 
 
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!
 

10 kommenttia:

  1. Onneks olkoon! Teillähän alkaa hommat konkretisoitua, kun ootte jo saaneet kaikenlaista asiakirjaa postista ja Merikarhuhyväksynnänkin. :)
    Tuo käyntisatamat kirjanen kiinnostaa kovasti. En itse sitä ole tilannut, kun en tiedä miten hyvin siellä on tietoa täältä Näsijärven vesistöstä. Olis niin kiva nähdä ees joku esimerkki millasta tietoo kirjanen sisältää ennenkuin sokkona tilaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Vellamo

      Tämä Käyntisatamat -kirja keskittyy Suomen rannikon ja Ahvenanmaan satamiin, mutta sama kustantaja julkaisee kirjaa nimeltä Veneilykesä 2013, jossa on tietoa sisävesien, myös Näsimeren, satamista. Päivitän tuohon blogitekstiin vielä yhden kuvan tämän Käyntisatamat kirjasen satamakuvauksista esimerkkinä. Tässä linkki kustantajan sivuille:
      http://www.finncoast.com/kayntisatamat/fin/

      Poista
    2. Nyt tuli meillekin postia! :)

      Poista
  2. Näppärä tipsi tuo käyntisatamakirja tosiaan. Ankkuri löytyy myös kännystä, mutta konkreettisempi opus voisi olla parempi. Ja kuvat taas kivoja =)

    -J-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset Junnu kommentista :)

      Olen myös konkreettisen paperin ystävä, etenkin suunnitteluvaiheessa. Toisekseen en osaa luottaa tekniikan toimivuuteen ihan loppuun saakka.

      Poista
  3. Partiolaiset ovat vuosikausia tehneet tosi hyviä koosteita sekä luonnonsatamista että huoltosatamista. Mukana rantautumisohjeita ja hitusen paikkojen historiaakin. Suosittelen lämpimästi!! Mielestäni mm. Akateeminen myy niitä eri merialueisiin liittyen.

    VastaaPoista
  4. Partiokirjan saa webistäkin: http://www.satamakirja.fi/?sivu=etusivu.php&lang=fi
    Meillä on molemmat. Partiokirjassa on kuvattu myös luonnonsatamat ja hätäsatamiksi sopivat seurojen ja armeijan satamat. Se on ainoa paikka jossa on luonnonsatamien syväyslukuja ja ajo-ohjeita. Käyntisatamakirja taas kertoo palveluista tarkemmin.

    Minusta kirjat on webbiä parempia silloin kun suunnittelee matkaa.
    Elena

    VastaaPoista
  5. Kiitokset Pilvi ja Elena lisävinkistä :)

    Meilä on myös ollut perheveneessä molemmat, sekä Käyntisatamat kirja että partiolaisten Suuri Satamakirja. Tosin niitä ei ole joka vuosi uusittu, koska Isi-Kippari ja Äiti-Kippari osaavat Saaristomeren aika tarkkaan ulkomuistista ( se on ihan käsittämätöntä!).

    Tuo partiolaisten Suuri Satamakirja antaa tosiaan tarkempaa tietoa. Pelkästään Turun Saaristo -osassa on 270 sivua, kun taas koko rannikon ja Ahvenanmaan kattavassa Käyntisatamat 2013 -kirjassa sivuja on 247 (+ 78 sivua venepuhelinluetteloa ja hyödyllistä yleistietoa). Hinnoissakin on eroja: Suuri Satamakirja kustantaa n. 60 € ja niukempi Käyntisatamat n. 20 €.

    Itse suunnittelin tekeväni niin, että kun ostin tuon Käyntisatamat nyt, niin hankin partiolaisten kirjan ensi vuonna. Lisäksi on tosiaan se If Ankkuri ja navigointiohjelma Uusi Loiston tarjoamat satamatiedot sekä Merikarhujen satamista oma kirjansa. Kaiken päälle kynnys kilauttaa mereltä Isi-/Äiti-Kipparille on erittäin matala ;D

    VastaaPoista