Veneen kipot ja kupit

Olen pikkuhiljaa aloitellut astioiden haalimista, sillä sitten kun vene tulee, on takuulla tärkeämpääkin tekemistä. Toisekseen tällainen pieni nyhrääminen tekee odotusajasta entistä nautinnollisempaa ;)

Oikeastaan ensimmäiset hankinnat tein jo muutama vuosi sitten, ennen koko veneprojektin alkua. Olin täysin varma, että mieheni ei montaa vuotta kärvistele ilman omaa venettä, kun edellisen myynnistä oli jo kulunut jonkin aikaa. Päätin että sitten KUN vene tulee, siellä juodaan kahvit muumimukeista. Muumien persoonissa ja elämäntavassa kiteytyy niin ihanalla tavalla viisautta, leikkisyyttä ja terveitä elämänarvoja, että pienikin muistutus niistä saa aikaan buddhamaisen sisäisen hymyn. Kyllä kyllä, muumimukit ovat painavat ja ne voivat mennä rikki, mutta tingitään siitä painosta muissa kohdin. Olen valmis vaikka katkaisemaan hammasharjastani varren ja jättämään pari putelia kosmetiikkaa pois kyydistä.

Lasit hankin tällä viikolla hyvän palvelun venesisustuskauppa Ocean Spiritistä . Kauppa sijaitsee Turussa, mutta heillä on myös nettimyynti. Lasien vaatimuksena oli, että ne ovat laadukasta polykarboniittia, joka kestää tarvittaessa myös konepesun matalassa lämmössä. Ostin korkeat pinottavat 5 dl:n juomalasit (58,60 € / 6 kpl), joissa on mukavasti loiskumisvaraa. Juomme aika harvoin viiniä ja kesäisin olemme ennemminkin samppanjasieppoja. Viinilasien sijaan hankin samppanjalasit (54,90 € / 6 kpl), joista voi satunnaisesti juoda viiniäkin. Veneen kaappeihin ei kuitenkaan mahdottomia mahdu. Veneessä säästetään aina tiskiä, jonka vuoksi lasien pohjan tai jalan eri värit ovat paitsi raikkaat myös erittäin käytännölliset.

Laadukaskin polykarbonaattilasi hankautuu käytössä sameaksi, jos sitä puhdistaa väärin. Niitä tiskatessa ei suositella tiskiharjan käyttöä, mutta tiskirätin käyttäminen tuntuu ikävän epähygieniseltä. Onneksi löysin kaapeistani aiemmin kotikäyttöön hankkimani kapeiden lasien ja karahvien pesemiseen tarkoitetun taipuisan mikrokuitupesimen. Voisiko enää hellempää pesintä olla? Muistelisin että tuo on hankittu Stockan keittiöosastolta.

Pöytätablettien suhteen tein käytännöllisen materiaaliratkaisun: mattapintainen vahamuovikangas. Tuota kivikuosia löytyi Kodin Ykkösestä. 

Perheen urospurjehtija on ehtinyt kilpaurallaan voittamaan perinteisten pokaalien lisäksi mitä kummallisimpia käyttötavaroita palkinnokseen, mm. täyden setin Victorinoxin veneaterimia. Tuollaiset ankkuri- ja köysiteemat eivät oikein ole makuuni, mutta koska nuo aterimet ovat laadukkaat ja käyttökelpoiset ne otetaan ilman muuta käyttöön.

Ostin tällä viikolla lasien lisäksi ison (42 x 36 cm) saaristomeri-tarjottimen (25 €, Ocean Spirit) ja aion hankkia niiden lisäksi myös pienet ns. aamiaistarjottimet, joille mahtuu kaffemukin seuraksi leipä tai parhaassa tapauksessa pulla. Sitten vaan siirrytään yhdellä kädellä kantaen koko annoksen kanssa kannelle. Katselen jossain vaiheessa onko Ikean lähes ilmaisissa pikkutarjottimissa tällä hetkellä kivoja kuoseja vai hankinko pienetkin tuosta saaristomeri-sarjasta.

Myös lautasia katselin tällä viikolla alustavasti, mutta jätin vielä mallin valitsematta. Löysin kivan New Polaris -malliston veneastiaston, mutta harmikseni se oli sitä uutta painavaa, posliininkaltaista melamiininia. Siis pai-na-vaa. Yhdeksi vaihtoehdoksi ovat nousseet kevyemmät viestilippukuvioidut Regatta-sarjan matalat lautaset (20 cm / 25 cm) sekä kulhot (14 cm) syviksi lautasiksi ja tarjoilukipoiksi. 6 lautasta + 6 kippoa kustantaisi noin 100 €. Nämä voisi pestä myös astianpesukoneessa 40 asteessa. Kivana lisänä lautasten pohjassa on pöydällä luistelua estävä kumirengas. Hmm… tuo lippukuviointi voisi sopia väripohjaisten lasien ja muumimukien kanssa. 

(kuva: oceanspirit.fi)

Emsa Spice Box mausteikon (25,90 €, Kodin Ykkönen) hankintaan sain idean Norpan blogista. Mausteikossa tärkeimpien mausteiden valikoima on pakattu kompaktisti. ”Maustekasetista” voi joko kaataa maustetta liukukannen kaatoaukosta tai sirotella kannen toisen pään rei’itetystä aukosta.

Etsin jonkin aikaa kokoontaittuvaa siivilää, jossa olisi kuitenkin kahva ja kiinteä reunus, mutta en löytänyt muuta kuin metsurinvälineiden mukaan väritetyn Fiskarsin lävikön. Se on nyt hankittu ja varoitusvärit pitävät huolen, että sen paikka on kaapin perällä. Oranssi on juu kiva väri, mutta jonkin muun kuin mustan kanssa.

Iloleipurin kannelliset ja kantokahvaiset teflonvuoat hankin nimenomaan venekäyttöä ajatellen. Neliskanttisessa vuoassa paistaa ja kuljettaa suolaiset ja makeat piiraat tai vuokaruuan. Ruuan voi tietysti myös lämmittää samassa vuoassa ja kokonsa puolesta se mahtuu kylmälaukkuun. Pyöreä kannellinen vuoka on irtopohjainen, eli siinä onnistuu kivasti kakkujen kuljettelu veneeseen ilman valtavia kakkukupuja. Ennen kakku vei kupuineen yhden pehmeän kylmälaukun koko kapasiteetin.

Näitä Curverin muovitiiviöitä olen käyttänyt veneruokien kuljetukseen pitkään. Ne kestävät pakastuksen, mikron ja konepesun. Isoimpien rasioiden kannet tuppaavat pikkuisen taipua, jos rasioita tai kansia säilyttää hiukankaan taivutettuna, minkä jälkeen kannen tiivis sulkeminen hankaloituu. Muuten olen ollut niihin erittäin tyytyväinen. Pienempiä kokoja täytyy vaan hankkia lisää.

Tämän venepesänrakennuksen täytyy olla geeneihin koodattu primitiivinen vietti. Tunnistan nimittäin itsessäni saman intensiivisen mielentilan, joka on sumentanut muun elämän hyvässä ja huonossa mielessä mm. uuden kodin sisustamisen yhteydessä. Nyt rakennetaan hyvää arkea meille kahdelle ja niille lähimmille kamuille, jotka saattavat joskus olla reissussa mukana.