Milloin purjevene väistää konealuksia?

Muistelin saaristolaivurikurssiin oppimäärään sisältyviä veneliikenteen säädöksiä ja päätin kerätä itselleni koosteen niistä erityistilanteista, jolloin purjevene väistää konealusta. Lähtökohtana on tietenkin se, että konealus on velvoitettu väistämään purjealusta kansainvälisten meriteiden sääntöjen mukaisesti. Ei ole kuitenkaan sääntöjä ilman poikkeuksia, ja niitä poikkeuksia löytyy etenkin saaristoympäristöön useita.

Kansainvälisten meriteiden sääntöjen mukaan (II osasto, 18 sääntö alusten keskinäisistä velvollisuuksista + I osasto 9 sääntö ahtaista kulkuväylistä + 10 sääntö reittijakojärjestelmistä) purjeveneen on väistettävä…

1. ohjailukyvytöntä alusta
Alus voi olla ohjailukyvytön esimerkiksi jos sen peräsinkoneisto on rikki, eikä se pysty itse väistämään.

Kansallisten sisävesisääntöjen (3 luku 9§) mukaan lossin on käytettävä ohjailukyvyttömän aluksen päivämerkkejä (kaksi mustaa palloa). Tämä tarkoittaa, että lossi katsotaan ohjailukyvyttömäksi alukseksi, vaikka sillä on mahdollisuus pysähtyä ja lähteä liikkeelle. Lossin väistämisestä on ilmeisesti ollut epäselvyyttä, mutta ainakin meille opetettiin saaristolaivurikurssilla, että lossia on väistettävä. Väistämismotivaatiota lisää lossin kolossaalisen koon ohella myös vaara tarttua omasta potkuristaan tai kölistään kiinni lossin edessä ja takana lähelle veden pintaa nousevaan vaijeriin.

2. alusta jonka ohjailukyky on rajoitettu
Tällä tarkoitetaan alusta, joka työnsä luonteen rajoittaman ohjailukyvyn takia ei voi ohjailla näiden sääntöjen mukaan, eikä siksi kykene väistämään muita aluksia.

Mm. seuraavissa tilanteissa aluksen ohjailukyky on rajoitettu:
- laskee, huoltaa tai nostaa merimerkkiä, vedenalaista kaapelia tai putkijohtoa
- suorittaa ruoppausta, merenmittausta tai vedenalaista työtä
- suorittaa kulussa ollessaan henkilöiden, muonan tai lastin siirtoa
- suorittaa miinanraivausta
- suorittaa hinausta, joka on sen tyyppistä, että sekä hinaavan että hinattavan aluksen kyky poiketa suunnastaan on tuntuvasti rajoitettu.

( Miinanraivaajille sekä ruoppaaville ja hinaaville aluksille on vielä omat päivämerkkinsä ja valotunnuksensa. Sukellustyötä tehtäessä on käytettävä A-lippua.)


3. alusta joka harjoittaa kalastusta
Poikkeuksena reittijakojärjestelmässä tai ahtaissa kulkuväylissä (esim. ahtaalla saariston alueella) kalastusta harjoittava alus ei saa estää toisten alusten kulkua.

4. alusta jonka liikkumista rajoittaa sen syväys

Kyseessä on siis konealus, jonka syväys käytettävän kulkuveden syvyyteen ja leveyteen nähden rajoittaa sen kykyä poiketa suunnastaan.

5. suurempia aluksia ahtaissa kulkuväylissä
”Pituudeltaan alle 20 m alus tai purjealus ei saa estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse ahtaassa kulkuväylässä.”

Ahtaiksi kulkuväyliksi katsotaan mm. kapeahkoväyläinen saaristomme, kauppamerenkulun väylät, vilkkaat risteykset sekä reittijakojärjestelmä. Käytännössä siis purjevene väistää isoja aluksia riippumatta siitä, ovatko ne ammattimaisessa liikenteessä vai ei.

6. konealuksia reittijakojärjestelmässä
Pituudeltaan alle 20 m alus tai purjealus ei saa estää liikennekaistaa käyttävän konealuksen turvallista kulkua.

Lisäksi Suomen aluevesillä (mm saaristossamme) on noudatettava kansallisia sisävesisääntöjä, joiden mukaan…

7. pieni (< 7 m) purjevene väistää suurempia (> 12 m) aluksia

Pituudeltaan alle 7 m purjeveneen on väylillä liikkuessaan pystyteltävä, mikäli mahdollista, poissa yli 12 m pituisten alusten tieltä. (2 luku 5 §)

Tapaus vesibussit

Mitä tulee sitten kahnauksiin helsinkiläisten vesibussikuskien kanssa, niin en löytänyt säännöistä sellaista kohtaa, joka vapauttaisi yli tai alle 20 metrisen vesibussin velvollisuudestaan väistää purjeeneitä. Toki ne liikennöivät vilkkailla väylillä ja saaristossa, mutta tuskin niillä on esim. syväyksensä vuoksi ongelmaa ”navigoida turvallisesti vain itse ahtaassa kulkuväylässä”. Ammattiliikenteen harjoittaminen ei sinänsä oikeuta poikkeamiseen perusväistämissäännöistä, eli konealuksen tulisi väistää purjealusta.

Tiivistettynä

Alle 20 metrisellä purjeveneellä liikkuva saaristopurjehtija väistää siis isompiaan ja niitä, jotka osoittavat (päivämerkein/valotunnuksin) ohjailukykynsä olevan rajoittunut sekä varautuu väistämään myös kalastavia aluksia. Viimekädessä viisaampi väistää hyvien merimiestapojen mukaisesti sitä röyhkeämpääkin, vaikka väistämisvelvollisuus ei siinä tilanteessa olisi ensisijaisesti itsellä.