Haaste

Sain "Kuinka purjehtijaksi tullaan" -blogin Norpalta haasteen vastata muutamiin hauskoihin kysymyksiin, joten joudutte nyt tutustumaan vähän sielunelämääni.

 

Lempinumero

Tällä hetkellä on pakko sanoa, että ei mikään! Olen viimeaikoina pyöritellyt tuhansia numeroita ja koittanut muuttaa niitä loogisiksi sanoiksi kellon tikittäessä ja kalenterinlehtien kääntyessä nopeammin kuin toivoisi. Jonain muuna hetkenä vastaisin ehkä 7. Se on jollain tavalla sekä matemaattisesti että foneettisesti kaunis ja pienen ihmisen käsityskykyyn mahtuva luku. Seisemälle on annettu monia vähän mystisiäkin merkityksiä, mutta mukavana konkreettisena muistona tähän numeroon liittyy se, että 7-vuotiaana pääsi vihdoin kouluun! Minusta on myös mielenkiintoista, että ihmisen kaikki solut uusiutuvat seitsemässä vuodessa.

 

 

Alkoholiton suosikkijuoma

Pääsin muutama vuosi sitten eroon päivittäisestä Pepsi Maxista ja aivan hiljattain myös maitokahvista ja vaniljateestä. Kofeiini ei vaan sovi meille kaikille. Nyt olisi tilaa uusille suosikeille ilmaantua elämääni. Tykkään mm. mausteisista Yogi-yrttiteelaaduista, kuten Sweet Chai, Bright Mood ja Licorice Mint. Ei ole mitenkään tavatonta, että tilaan ravintolassa mocktailin, esim. alkoholittoman Mojiton. Purjehtiessa olen ällistyttänyt muut joka kesä uudelleen nauttimalla Shandya: puolet Spritea ja puolet (alkoholitonta/ykkös-) olutta. Kaikki tuntuvat seuraavan katsellaan, saanko todella juotua lasini tyhjäksi tuosta oluen pilaavasta sötkystä ;)



  

Lempieläin

Tietenkin heppa! Unelmien heppa on pikkuisen sähäkkä, johtajatyyppi, rohkea ja täysipäinen. Se saisi olla melko pieni, koska en itsekään ole paljon puutarhatonttua suurempi. Unelmien hevonen rakastaa laukata mutkapolkuja ja kuuntelee tarkasti ratsastajaansa. Juuri sellainen oli elämäni suuri hevosrakkaus, eräs connemara-arabi -tamma, jonka kanssa tein tiiviisti töitä monta vuotta. Sellainen voisi olla myös ystäväni uljas arabiruuna, joka viettää nyt herrasmiehen ikäisenäkin virkeitä hetkiä esiintyvänä taiteilijana.

 

Facebook vai Twitter

Olen aktiivinen Facebookin käyttäjä, mutta Twitterille en jostain syystä ole lämmennyt. Yksi tämän tyyppinen sosiaalinen media riittää.

 

Intohimo

Matkustaminen on ollut minulle aivan sairas intohimo. Rakastan sekä kaupunkilomia että seikkailuja eksoottisessa luonnossa. Reissuissa on usein vuokrattu hepat ja lähdetty maastoon, käyty melomassa tai maastopyöräilemässä, rämmitty sademetsiä, kiivetty vuorille ja tutkittu muinaisia kaupunkeja. Parhaat kaupunkilomat olen kokenut Tokiossa, New Yorkissa, Lontoossa ja Kööpenhaminassa. Unelmien seikkailut ovat toteutuneet Uudessa-Seelannissa ja Sri Lankassa.

Me - sielujemme kodissa - Uudessa-Seelannissa ja tyynen valtameren rannalla

Viimeaikoina matkustaminen on jäänyt vähemmälle elämäntilanteen vuoksi: aika ja energia ei riitä kaikkeen - ei edes kaikkein kivoimpiin asioihin. Samalla olen oppinut arvostamaan entistä enemmän kotikontujen hienoja juttuja. Toisaalta reissaaja-seikkailijan sielu ei tunnu muuksi muuttuvan, vaikka tavat toteuttaa haaveita voivat ajan myötä muokkaantua.

 

 

N.Y.

 

Suosikkiviikonpäivä

Lauantai on mahdollisuuksia täynnä, ihmiset ovat liikkeellä ja maanantai on vielä kaukana. Aaamupäivällä hengitän syvään, leivon jotain hyvää viikonlopun teehetkiin ja kokkaan vähän enemmän vaivaa vaativia ruokia. Joskus käymme kaupungilla, toisinaan lueskelemme, katsomme elokuvia tai vietämme vain leppoisaa aikaa yhdessä. Siivoaminen ja muut kotityöt tuppaavat siirtymään sunnuntaille, koska lauauntain lumoa ei halua rikkoa.

 

Suosikkikukka
Orkidea on aina pelkistetyn kaunis ja luonteeltaan sisukas - se ei koskaan heitä veiviään muutamassa päivässä, ellei se satu vilustumaan kylmässä. Jokainen orkidea tuntuu ainutlaatuiselta ja persoonalliselta yksilöltä. Joulun aikaan suosikkini on amaryllis ja kevättalvella tulppaanit. Kesällä pidän eniten pioneista ja edellisen kotimme pihalla kasvatinkin paria lajiketta menestyksekkäästi. Pioneissa viehättää niiden valtava energisyys ja kauniit sävyt. Harmi että ne eivät sovi tyyliltään nykyiseen kotiimme.



Kuva on otettu Egeskovin linnan ikkunasta Tanskassa



 

Amaryllis on joulun kuningatar. Saan joka vuosi anopilta uuden sipulin kasvatettavksi.

Haastan seuraavaksi Mieli Merelle ja Villa Idur -blogien kirjoittajan Pilvin ja Sailventuresin Vellamon vastaamaan näihin kysymyksiin, jos olette näin "talviaikaan" kuulolla ;)