Vihdoin lomalle - ei haittaa vaikka sataa vaakasuoraan!

Elossa siis ollaan edelleen ja elämä piti monin tavoin kiireisenä ennen heinäkuuta. Heinäkuun ensimmäisen viikon olin tapani mukaan Houtskärissä ystävieni kanssa ihan muissa merkeissä ja tulin sieltä kotiin kuumeisena sitkeän kesäflunssan kanssa. Meidän piti lähteä lomapurjehduksille Ruotsiin suoraan Houtskäristä jo lauantaina 9.7. mutta universumi kääntyi suunnitelmaamme vastaan. Olin tosiaan kipeä ja lisäksi mieheni työt venyivät ja venyivät samalla kun meidän molempien lomapäivät juoksivat ja juoksivat.

Kun lopulta pääsimme matkaan perjantaina 15.7. - siis viikon suunniteltua myöhemmin - emme enää nirsoilleet olosuhteista. Tuona perjantaina satoi aivan sikana. Siis niin kovasti, että yhdessä reippaan tuulen kanssa välillä sattui kasvoihin ja ehdin paleltumaankin ihmeen hyvin vuodenaikaan nähden. Mutta pääasia oli, että pääsimme vihdoin merelle! Tämähän oli ensimmäinen kerta juhannuksen jälkeen ja koko kautenakin vasta neljäs kerta yhdessä purjehtimassa.

Kihdin reunalle saakka etenimme 7-9 m/s tuulissa, mutta Kihdiltä alkaen tuuli jo 10-12 m/s. Navigointiläppäri kenkkuili taas ja jouduimme ottamaan tabletin varasysteemin käyttöön. Siinä niistellessäni ja köhiessäni ihmettelin samalla miksi olen niin viluinen. Vaatteita lisätessäni huomasin, että kolme vuotta vanha Puman sadetakkini vuotaa useasta kohtaa hihaaa: teippaukset olivat pettäneet. En enää ikinä hanki sadevaatteita merkiltä, jota en tunne. Tuo oli vaan niin kivan värinen, että lankesin. Mutta hyvää vauhtia pääsimme: pitkiä pätkiä 9-10 solmua ja päivän paras vauhti oli loppumatkasta 10.97 solmua. 12 m/s tiukemmassa sivutuulessa fokalla.

Husön laituri on ollut joskus yleinen vieraslaituri, jossa miehenikin on käynyt jo pienenä perheensä kanssa purjehdusretkillä. Muutamat viime vuodet laituri on ollut niin huonossa kunnossa, että se oli käyttökiellossa. Merikarhut ovat nyt vuokranneet Husön ja nikkaroineet pitkän laiturin talkoovoimin kuntoon. Laituri sai siis uuden elämän merikarhujen yksityiseen käyttöön tästä kaudesta alkaen. Lahti on kaunis, siellä on paljon lintuja ja sataman sijainti on loistava Maarinahaminaan suunnatessa.

Saavuimme Husöhön väsyneinä kello 15.30, 45 mailin kostean purjehduksen jälkeen. Illalla sade jatkui ja pohjoistuuli ulvoi takilassa 12-15 m/s. Me laitoimme pizzan uuniin, villasukat jalkaan ja ripustimme sadevaatteemme kuivumaan lämppärin puhallukseen. Sinnittelimme urheasti hereillä lipunlaskuun ja nukahdimme heti yhdeksän jälkeen.

Lauantaina oli ihan toinen meininki. Lähdimme ajoissa aamulla 55 mailin matkalle kohti Maarianhaminaa. Puolet matkasta tuulta oli vain 3-5 m/s. Mieluummin ehkä näin päin, koska melkein koko matka oli nyt vastatuulta.

Puolilta päivin tuuli voimistui 7-8,5 m/s ja avoimilla vesillä oli vähän aallokkoakin, oliskohan ollut osittain yön kovempien tuulten jäljiltä. Tänään emme saaneet sadetta, mistä olin erityisen kiitollinen nyt sadetakkini vuotaessa. Taivaalle kaartui kuitenkin sateenkaari, jonka molemmissa päissä oli aarre: Kaminamin keula ja perä.

Maarianhaminan länsisatama näytti kaukaa uhkaavan täydeltä jo kolmelta iltapäivällä. Olin kuitenkin optimistinen että meidän hoikalle Namusellemme löytyy joku ihan pikkuinen väli. Voi että tykkään tästä paikasta - Maarianhaminaan saapumisessa on aina jotain erityistä kesän tuntua! Pommern tervehti meitä valmistellessamme Kaminamia rantautumiseen.

Saimme yhden viimeisitä kolosista paikaksemme ja olimme kiitollisia, että naapuriveneestä tultiin vastaanottamaan ja varmistamaan kylkeä, sillä tuuli oli puuskaista. On se tietysti muutenkin kaunis tapa, jota koitamme itsekin kovasti viljellä. Joskus kun olen itse menossa laiturille vastaanottamaan toisia, niin kaipaisin veneestä merkkiä, mihin kohtaan he suunnittelevat tulevansa. Etenkin jos se vaatii vähän järjestelyä muilta veneiltä. Nyt näytin itse isolla käsiliiikkeellä että tulemme tuohon väliin ja aion tehdä niin jatkossakin.

Maarianhaminassa olimmekin sekä lauantai- että sunnuntaiyön ja satama oli molempina päivinä aika lailla täynnä. Maarinahaminan tunnelmista lisää ensi kerralla. 

Tänä viikonloppuna jäimme kotiin, sillä nyt perjantaina täällä satoi ensin kaatamalla ukkosen kera. Sen jatkeeksi taivas paiskoi paksun kerroksen isoja rakeita ja tuulen ennustetaan nousevan reilusti yli 10 m/s sateiden yhä jatkuessa. Toisaalta nyt on aikaa päästä arjessa ajan tasalle, kun on ollut kesällä taas monta viikkoa pois kotoa. Että hyvillä mielin kuitenkin.

Leppoisaa viikonloppua kaikille!