Purjehduskuumeinen veneviikko

Purjehduskuumeemme on kohonnut armottomasti pitkin viikkoa. Puuhaa on riittänyt edelleen ja ilmojakin on pidellyt - aina pikkumyrskyksi asti - mutta hyvin tämä viikko lopulta päättyi.


Keskiviikko - Kaminamin neuvolapäivä
Aikaisin aamulla oli hetken melkein tyyntä, joten ajoimme silmät sikkurassa Kaminamin luo. Ajolassa kipitimme kieli keskellä suuta pitkin kuuraisia laitureita Kaminamin jäiselle kannelle.

Kallioiden kätköissä oli hiljaista ja kaunista. Joskus on aivan mahtavaa nousta viiden aikoihin aamulla ja nähdä maailma uusin silmin!

Tyhjensimme Kaminamin niistä vähäisistä tavaroista, joita sinne oli viety, ja aloitimme "neuvolatarkastuksen". Ensin mittasimme Kaminamin kellunta-asennon. Se on yksi tapa varmistaa veneen todellista painoa.

Myös maston kallistuksen mittaamiseen tarvittiin tyyni päivä, joten sekin tuli nyt hoidettua.

Kun lähdimme rannasta seitsemän jälkeen, alkoi aurinko vihdoin lämmittää ja laituritkin sulivat turvallisemmiksi. 

Torstai - pikkumyrskyä
Torstaina täällä puhalsi luoteistuuli 16-17 m/s, puuskissa 22 m/s. Kotona sai keräillä terassin tuoleja karkumatkoiltaan ja Ajolan suojaisaan satamaan osui tällä kertaa kunnon aallokko. Mies käväisi kesken työpäivän katsomassa miten Kaminami pompiskelee ja lisäsi sille pari kiinnitysköyttä. Samalla hän pelasti yhden naapuriveneen, jonka toinen peräköysi oli irronnut. Myös Ajolan telakkamiehet kävivät hoivaamassa veneitä ja varmistelemassa niiden kiinnityksiä päivän aikana.

Perjantai - purjeet paikalleen
Perjantai-iltana aloitimme purjeiden kiinnitykset paikalleen. Siinä oli jotain muutakin pientä hommaa, joten emme saaneet Namusta vielä purjehduskuntoon. Ainakin kolme karhuvenettä oli lähtenyt taas Ajolasta yöretkille. Hyvä te!

Lauantai - purjeet paikoillaan ja kauden ensipurjehdus 
Ajolanrannassa on kyllä niin hyvä henki! Kaikki moikkaavat ja kenen kanssa vaan voi vähän jutustella. En ole koskaan kuullut kenenkään marisevan mistään, eikä varmaan olisi aihettakaan. Henkilökuntakin on todella mukavaa ja reipasta porukkaa.

Veimme vähän lisää tavaraa Kaminamiin: nyt se on varusteltu valmiiksi päiväpurjehduksille. Huomatkaa kuormassa: lasten kalastushaavi - sen pitäisi melkein olla katsastusvaruste.

Lauantaina oli jo kesän tuntua: valoa, värejä, meri-ilmaa, iloista sirkutusta ja selvästi rakastuneen oloinen joutsenpari. Untsikassa oli ihan lämminkin. Eikös ensi viikolle ole luvattu jo shortsikelejä?

Aamulla teimme viimeiset puuhat: vähän skuutteja paikoilleen...

Isopurje piti vielä virittää mastolle... Siinä on aina pientä tuskanhikeä, että putoaako purjeen ratsastajien kuulalaakereita kannelle ja siitä mereen.

Tällä kertaa vain yksi kuula karkasi, mutta emmehän me Hannu-Hanhet sitä mereen päästäneet. Olin varoiksi nostanut kenkien kura-alustan sivukannelle "tarjottimeksi", että jos joku kuula sattuisi karkaamaan, niin hyvällä tuurilla se pompiskelisi tuohon tarjottimelle. Juuri näinhän siinä sitten kävi ja kyllä nyt naurattaa! Kannattaa siis joskus satsata siihen, että onni voi potkaista onnettomuudessakin.

Puolilta päivin Kaminami oli vihdoin ihan valmis! Oli myös tuulta, aurinkoa, innostusta ja... nälkä! Söimme eväät ja joimme termarista höyryävät mukilliset ja sitten köydet irti! purjehduskuvia on tulossa seuraavaan postaukseen.