torstai 5. helmikuuta 2015

Kauden 2014 kohokohdat heinäkuu

Lomailimme heinä-elokuussa, jolloin pääsimme tekemään vähän pidempiä yhtäjaksoisia purjehduksia, mutta välillä oli kipaistava kotonakin työn merkeissä. Maarianhaminaa kauempana emme tälä kaudella siis käyneet, mutta ei voi valittaa, kun tämä saaristomme on niin kertakaikkisen upea!


Heinäkuu
Heinäkuun ensimmäisen viikon vietin Houtskärissä, josta mies tuli Kaminamin kanssa minua hakemaan viikonlopun viettoon Haplotiin. Olikin jo ollut ikävä heitä molempia! 



Kauden aikana vietimme kaikkiaan kaksi iltaa Äiti-Kipparin ja Isi-Kipparin kanssa samassa satamassa, ensimmäisen Haplotissa ja myöhemmin toisen Tammossa. Soiteltua ja kuvaviestiteltyä tuli lisäksi melkein joka päivä.



Mini-miehistömme kärsi tällä kaudella vähän "urheiluvammoista".  Marraskuussa 2013 laiturilla kaatuessani murtunutta ja ratkeillutta oikeaa rannettani oli kipsattu, leikattu ja kipsattu ja vielä kerran leikattu. Viimeisin leikkaus oli juuri ennen juhannusta. Kesällä kädellä pystyi tekemään vain pieniä ja keveitä tehtäviä, syksyllä se toimi jo paremmin, mutta entisensä se ei ole vieläkään, nyt kun tapaturmasta on kulunut vuosi ja 3 kuukautta. Mies taas loukkasi itseään Pyytinkarin kisoissa niin, että vasempaan jalkaan ei oikein voinut luottaa. Se sai minut jännittämään häneen rantaan hyppelyitään, kun ajoin Kaminamia käsipuolena. Tästä tuli mieleeni, että joskus nuorehkolla ja ketterän näköiselläkin miehistöllä voi olla esimerkiksi vammoja ja sen myötä haasteita rantautumisessa - että aina kannattaa mennä ottamaan niitä veneitä vastaan. Jos ei muuta, niin se on huomaavaisuutta toisia kohtaan. 



Odotettu kesäloma alkoi heinäkuun puolivälissä ja ensimmäistä lomareissun purjehdusta juhlistimme merikaffeella ja suklaalla.



Tämä oli ehkä kauden parhaita luontokuvani: nahanluontiinsa valmistautuva rantakäärme lämmittelemässä aamuauringossa Hummenskärin saunapolun varrella. 



Hummelskärin ja Sänkörenin merikarhusatamien auringonlaskut ovat upeita ja niitä oikein aina odottaa. Heinäkuussa yövyimme pääosin merikarhusatamissa. Niistä löytyi aina paikka, vaikka välillä veneet olivat hyvin tiivistikin. 

Hummelskär 12.7.2014

Mies sai edellisenä jouluna GoPron ja opettelimme pikkuhiljaa kuvaamaan sillä. Joitain videopätkiäkin tuli otettua, mutta niitä on jaettu lähinnä kavereiden kesken facebookissa. 



Meidän piti viettää silkkihääpäiväämme yksityisessä saaressa, "salaisella laguunilla", mutta Kaminami ei osannut tanssia sinne vievää kapeaa ja matalaa reittiä sisään. Toisekseen ihana laguuni oli täyttynyt levästä, joten hääpäivän kuplajuomat ja cupcaket nautittiin lopulta Kasnäsissä. Olihan se luksusta pulikoida vähän kylpylässäkin.



Runsaat levälautat puhuttivat tällä kaudella kaikkia veneilijöitä. Ne vaelsivat arvaamattomasti satamasta toiseen, joten oli pitkälti tuurista kiinni, miten hankaliin tilanteisiin niiden kanssa joutui. Pääsääntöisesti vedet olivat heinäkuussa puhtaampia sisäsaaristossa ja pohjoisempana.. Me taisimme olla onnekkaita, sillä kärsimme pahasti levästä vain 22.7. Sänkörenissä. Silloin läpitunkeva levän haju ärsytti hengitysteitä ja päätä särki kipakasti. Monissa muissa satamissa kuulimme levän tulleen ja menneen juuri ennen meitä. Toinen loppukesän puheenaihe oli työttömäksi jääneet äkäiset ampiaiset, joita tuntui olevan poikkeuksellisen paljon. 



Heinäkuun lopulle ajoittunut "Åland Runt" oli ikimuistoisen upea retki. Meillä oli  hienoja purjehduksia avoimilla vesillä, eli kotivesiin nähden vähemmän oikuikkaissa tuulissa. Kauden pisimmän legimme (52 M) purjehdimme Sandvikista Maarianhaminaan. Sandvik, Maarianhaminan länsisatama ja Jomalö-merikarhulaituri olivat todella symppiksiä paikkoja. Näimme Ahvenanmaan kauniin saariston lisäksi  myös lähietäisyydeltä kotkia ja vihdoin hylkeitäkin. Pientä seikkailuakin oli tarjolla matkalla Isokarille, kun avomerellä, sateessa ja puuskaisessa tuulessa petti gps ja sähköinen navigointi. Hyvä että sekin tapahtui: nyt on vielä paremmat varajärjestelmät papaerikartan lisäksi.

Illallista ja sangriaa Maarianhaminan länsisataman Nauticalin terassilla 29.7.2014

Myös Isokari heinä-elokuun vaihteessa kuului ehdottomasti kauden kohokohtiin. Sen luonto avan meren äärellä on niin monimuotoinen ja lumoava!



Nyt odottelen jo malttamattomasti venemessujen alkua. Aion vierailla siellä ensimmäisenä messulauantaina ja raporttia erilaisista virikkeistä ja houkutuksista laitan sitten ensi viikon alkupuolella. 

Mukavaa loppuviikkoa!

4 kommenttia:

  1. Voi ei, jälleen oli tarjolla hyviä ja herkullisia valokuva, ihan niin herkullisia, että täällä tuli nälkä =D. Tuo käärekuva oli kerrassaan upea, kävisi ihan jo luotokuva kilpailuun.

    VastaaPoista
  2. Kiitti Katinka

    Kylläpä nyt sattuikin monta ruokakuvaa samaan postaukseen. Siitä voi ehkä päätellä, että ruoka on yksi veneilyn isoista iloista. Olisi pitänyt ottaa kuva myös siitä tilanteesta, kun mies ohitti tuon käärmeen kapealla polulla käyttäen tiskivatia kilpenään :D

    VastaaPoista
  3. Ihania kuvia ja fiiliksiä! Nyt vasta kerkiän oikein ajan kanssa selialemaan kaikkia blogeja, kun alku vuosi oli omaa purjehdus hässäkkää :) Nautihan lomasta! Innolla odottelen taas tulevia bloggauksiasi. Juulia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Juulia :)

      No teillä onkin ollut tosiaan ihanaa hässäkkää siellä maailmalla! Olen itsekin nyt palailemassa blogien äärelle kuukauden tauon jälkeen: kolme viikkoa vierähti tropiikissa ja viikko sen jälkeen kipeänä Suomessa. Voi että odotan jo purjehduskauden alkua, vaikka neljä vuodenaikaa onkin kiva juttu.

      Poista