torstai 12. kesäkuuta 2014

Purjehdus satujen saarelle - Högsåraan


Lauantaina lähdimme Svinöstä aamusateiden jälkeen kahden ja puolen tunnin pyrähdykselle kohti satumaisten saaristotunnelmien Högsåraa. Koska emme edelleenkään ole nähneet yhtään hyljettä, harkitsimme maalaavamme ensi kaudelle Kaminamin pohjaan tekstin: "Seal friendly boat" ja sen lisäksi kölin hylkeenmalliseen bulpiin suloiset silmät ja pienet räpylät. Toimisikohan se?




Matkan varrella sotalaiva teki pientä aallokkoa. Ei mitään kunnon Linnanmäki-kyytiä, mutta sellaista possujuna-ajelua vastaavaa mukavaa keinahtelua. Kaminami oli taas virkkuna uimaan hyvää matkavauhtia. Tänäänkin oli loistava purjehduspäivä.



Helsingholmenin hiekkaniemellä ilakoiva perhe korineen näytti niin onnelliselta, että sitä virittyi itsekin heidän riemuunsa.



Kaminamin syväys on sen pituuteen nähden melko suuri, joten Högsårassakin joudumme ottamaan paikan laiturin päädystä. Tälläkin kertaa tilaa oli vain perä väylälle päin. Tiesimme mitä se tarkoittaa... Sininen lapsukaisemme on nimittäin musikaalinen. Kovilla tuulilla se soittaa takila-urkua, kunnes musisointi vaimennetaan lempeästi laskemalla masto alemmas. Kaminami soittaa myös patarumpuja: perään osuvat aallot kuulostavat juuri sellaiselta. Niille ei ole juuri mitään tehtävissä. Yölläkin patarumpu soi muutamia kertoja, kun etsin unisena kadonneita korvatulppiani. Edellisenä iltana olimme juuri supatelleet siitä, miten Kaminami on meille juuri se oikea vene ja miten onnellisia siitä olemme - joten annamme anteeksi ajoittaiset musisoinnitkin.



Högsårassa kävi yllättävän monta venettä vain poikkeamassa - ehkäpä juuri Farmor's Cafén avajaisissa, jotka olivat nyt kesäkuun ensimmäisenä lauantaina. Mekin lähdimme heti rantauduttuamme kävelylle. Meikä-Merenneito ajoi muuten tänään aika hyvin laituriin.




Tuo kylän raitti on lumoava. Högsåra on kuin saaristolaisaiheinen Disney World. Rakennukset on pidetty hyvässä kunnossa ja luonto on maisemoitu perinteitä kunnioittaen. Punamultatalot, ladot, niityt ja patinoituneet aitaukset herättävät muistoja mummolasta.







Runsaat syreenipensaat tuoksuivat huuuuumaavalle!



Määränpäämme oli tietysti Farmor's Cafén avajaiset, mutta niistä kerron myöhemmin omassa postauksessaan.



Matkan varrella laidunsi pari suloista lammasta. Ne tulivat rohkeasti luokse ja onnistuivat söpöilemällä kerjäämään rapsutuksia, joista sitten nautiskelivat silmät sirrillään. Kun jatkoimme menoamme, lampaat seurasivat aidanvierustaa vierellämme pitkän matkaa, kunnes ne huomasivat että klorofylli on aavistuksen verran vihreämpää aidan toisen puolen syreenipuskissa.





Illalla ihailimme maisemia veneestä käsin ja varsinkin tuon monilapsisen joutsenperheen seuraaminen lämmitti sydäntä.



Högsåran Lillbacka Brygga -satamassa aurinko laskee metsän taa, mutta värittää silti lahden maisemaa lämpimillä sävyillä.



Tämä päivä - vielä Farmor's Cafén ihanuuksilla täydennettynä - oli niin onnellinen että oikein tunsi miten onni nousi päähän ja ylimääräinen tippui sormenpäistä (siksilattia on märkä purjehduksen aikana) ja haihtui ihohuokosista. Toivottavasti näitä on tulossa lisää! Niitä odotellessa: muutaman tunnin kuluttua leikataan taas pinnakättä, eli siitä poistetaan ylimääräistä roinaa. Sen jälkeen saa mahtavan Neon aamiaisen: latten, sämpylän, pullan, hedelmän ja morfiinia.

10 kommenttia:

  1. Oi, Högsåra oli minun lempikohteeni viime kesänä! Koko saari oli todella upea, tuosta kahvilasta puhumattakaan. Upeita kuvia ja tunnelmia oli tarjolla jälleen. Ja tuut laituri =). Miten muuten Keisarhamnin satama? Olisiko se ollut Namuselle syvempi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Högsåra on ehdotomasti yksi meidänkin lempikohteitamme ja riensimme sinne heti ennen lomaruuhkia ja seuraavia käsileikkauksia, jotta varmasti pääsemme :)

      Se Kejsarhamn on myös mahdollinen satama. Siellä on 4m syvää laiturin päädyn molemmin puolin ja Norpan 8/2013 havaintojen mukaan siellä on myös poijut, vaikka Käyntisatamat 2013 -kirja väittää että ei ole. Tuo Lillbacka Brygga on vaan niin kiva <3 ja siitä on superihanat pienet kävelyreitit joka paikkaan. Täytyy joskus ottaa pieni riski ja kokeilla Kejsarhamneniakin.

      Poista
  2. Tsemppiä leikkaukseen! Toivottavasti olet taas pian purjehduskunnossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos H :)
      Tämä oli pienempi leikkaus ja jonkinlaisessa semi-kunnossa olen parissa viikossa. Siihen semi-kuntoutoisuuten on jo tottunutkin. Ei tämä käsi valmiiksi tämän kesän aikana tule kuitenkaan.

      Poista
  3. Ihana postaus! Meillä on tarkoitus ensi viikolla yöpyä Högsårassa ja viettää siellä ehkäpä juhannustakin. Morkkua aamiaiseksi, hmmm...... ei välttämättä huonompi juttu sittenkään ;)
    Eikä välttämättä kovin hyvää huumoria tuo edellinen, mutta ihan oikeasti tsemppiä sinulle leikkaukseen! Täälä peukut pystyssä että kaikki menee hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ansku :)
      No Högsårassa on varmasti kiva viettää juhannustakin!

      Kiitos tsempeistä. Leikkaus meni taas hienosti, ehkä peukkujen pitäminen tosiaan toimii. Niitä hilpeitä morfiinijohdannaisia saan alkupäivinä kovimpiin kipuihin, koska olen allerginen sille tavallisemmalle vaihtoehdolle, eli Tramadolille.

      Poista
  4. Ensimmäiseksi: toivottavasti leikkaus sujuu hyvin ja olet matkalla kohti toimivaa pinnakättä. Toiseksi: hyvä sinä ja rantautuminen ja kolmanneksi: maailman hurmaavin kuva tuo lammas, joka herkuttelee sireenipensaalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos NJ kaikista kolmesta :)
      Leikkaus tosiaan sujui hyvin ja ehkä ensi kaudella mulla on jo ehjä pinnakäsi. Vielä mennään kuntoutuksen ja jatkoleikkausten prosesseissa.

      Poista
  5. Kivalta näyttää! Hauska tuo lammaskin, mikä kiipeää! Onnea vielä hyvästä rantautumisesta!

    VastaaPoista