Juhannusliikenteessä kotiin

Sunnuntaina oli aika lähteä Tammosta 30 mailin kotimatkalle juhannuksen paluuliikenteeseen. Saimme alkuun sivuvastaista/sivutuulta 6-9 m/s, joten meillä oli taas reivi fokassa ja 1. reivi isopurjeessa sekä vesipainotankit käytössä. Onhan siinä oma tunnelmansa, kun maisema on harmaa ja tuulee vähän reippaammin.

Muutaman kerran aalto pyyhkäisi keulakannen puhtaaksi. Sivukannen pesusta huolehti "nuhainen possunnenä", eli vesipainotankkien ilmanpoistoaukko. Sen kautta loiskahti aina vähän tankin vettä ulos, kun aallokko löi kovemmin aukeammilla vesillä. Tänään oli mukava istua kuivemmassa takapenkissä, barduunavinssin vieressä.

Pensarin väylän paikkeilla ylittyi parhaimmillaan 9 solmua (SOG). 

Kippari otti rennosti ja nautiskeli. Tuuli hiljeni jo ensimmäisen tunnin jälkeen ja oikutteli jopa liian hiljaiseksi suojaisilla saaristoväylillä. Purimme reivit ja liityimme paluumatkalaisten letkaan sukkuloimaan omia polkujamme. 

  

No kyllä siinä tietysti vähän seurattiin toisten vauhtia ja trimmejä sivusilmällä kun sukkuloitiin väleistä.... Ennen Pensar Fjärdeniä jonkun ison Dufourin kippari kuvasi leppoisaa ohitteluamme videolle. En kyllä tiedä mitä jännää videoitavaa siinä oli, kun vauhtimmekaan ei siinä hiljaisessa tuuulessa ollut mitään ihmeellisestä. Mutta kertokaa jos se pätkä tulee vastaan facebookissa tai jossain... 

Jossain satoi vähän enemmän, me saimme lähinnä pikkusateita. Ukkonenkin jyrähti pariin otteeseen. Vähän myöhemmin samaa väylää kotiin seilanneet tutut olivat saaneet niskaansa raekuuroja vielä sunnuntainakin.

Pienen "kisailun" aika mm. syötiin karkkia, puettiin sadevaatteita ja olisi tuuletettu peittojakin, ellei olisi satanut. Vähän hymyilytti se kippareiden vilkuilu toistensa suuntaan ja purjeiden trimmausinto...

Jossain vaiheessa laskimme näköpiiristämme 30 samaan suuntaan seilaavaa purjevenettä. Kaikkia ei pohjoisnavalta puhaltavat tuulet säikäyttäneet... Ainakin jokainen venekunta on yhtä vähän eksoottisempaa kokemusta rikkaampi tämän juhannuksen jälkeen. Tuuli hiljeni myöhemmin iltapäivällä sisäsaaristossa niin, että ajoimme lopulta koneella kotirännin, eli reilun tunnin. Olimme reissun jälkeen aika väsyneitä; osittain kylmästä, osittain kivoista kemuista ja lyhyistä unista. Kaiken kaikkiaan sanoisin silti, että kannatti lähteä!

Olen seuraavan viikon Houtskärissä ja blogi on sen myötä reilun viikon tauolla. Toivottavasti veneilysäät kehittyvät suotuisampaan suuntaan, eikä tarvitsisi enää heinäkuussa kokea raesateita tai jäätyneitä veneenkansia. Mukavia hetkiä merellä kaikille, jotka sinne pääsevät!