keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Viikonlopun toppatakki-karvalakki -purjehdus ja tuulen pistelyä poskilla


Viime viikolla oli torstaiyönä käyty pakkasen puolella täällä meilläkin, mutta perjantaisen perheneuvottelun yksimielinen tulos oli: "Lähdetään merelle!" Tuuliennusteen perusteella päädyimme yöpymään pursiseuran Pyytinkarilla ja sinne pääsimme melkein koko matkan purjeilla. Sää oli taas täällä sisäsaaristossa pilvinen. Vaikka maisemat eivät olleet sen myötä aivan parhaimmillaan, niin nautimme jokaisesta hetkestä. Ei se siis paljon vaadi.




Ilman lämpötila oli pudonnut puoleen viime viikonlopusta. Kevytuntsikassa ja karvalakissa tarkeni silti mukavasti +5 asteisessa myötätuulessa ja sivumyötäisessä. Jos pilviä ei olisi ollut, olisi ilta-aurinkokin vielä vähän lämmittänyt.



Olimme kello 17.50 ensimmäiset Pyytillä ja taas jännäsimme että tuleeko ketään muita. Edellisenä yönä siellä oli sentään ollut vielä pari venettä ja sitä edeltävänä yksi. Aika pian tulikin pari venettä lisää, molemmat kotisatamastamme.



Valoisa aika loppui siinä seitsemän aikoihin ja oli sen verran kalseaa, että luikimme pian veneeseen ja laitoimme lämppärin pöhisemään. Lämppäri puhalsikin sitten mielyttävän lämmön ja kuivuuden veneeseen aina aamuun saakka. On tämä nyt ihan toista kuin viime sykysynä ilman lämppäriä!



Muiden veneiden äijäporukat saunoivat ja istuivat iltaa majan takkatulen äärellä. Olin ollut aika naatti jo keskiviikosta alkaen, joten jäimme veneeseen kotoilemaan leffan ja lukemisen parissa. Meni siinä yhdet Amaretto-kaakaot ja sipsimukitkin. Tuo leffa oli muuten aika ihana: hauskaa dialogia, jännittävä tarina ja mukavat henkilöhahmot. Juuri sopiva hyvän mielen viikonlopun aloitukseen. Yöllä pilvet väistyivät ja taivalla näkyivät kaikkein pienimmätkin tähdet tuikkimassa. Kurkistimme ulos luukusta, mutta kylmyys torppasi haaveeni tanssia tähtien kanssa takakannella. Olisi oikeastaan pitänyt taas treenata uutta koreagrafiaa maanantaiksi.




Oli mahtava herätä aamulla mukavan lämpöisessä veneessä, eikä ikkunoistakaan tarvinnut pyyhkiä huurua, kun lämppäri oli tunnollisesti porskuttanut koko yön. Itselläni oli vähän vaikeuksia päästä jalkeille peiton alta, mutta mies oli käynyt napsimassa kameraan varhaissaamun herkullisen aurinkoiset maisemat, ennen kuin harmaus täytti taas taivaan.



Kiireetöntä aamupalaa ja aamupalan jälkiruoka-kaffettelua laineiden vaimeassa liplatuksessa ei taida voittaa kuin sama veneen takakannella kesäisessä aamuauringossa.



Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä saapuivat jonkun hurrikaanin rippeet, eli 15 m/s tuulta ja sen perään vielä sateet tänne kotikonnuille. Kova tuuli + märkyys -elämyspaketti ei sentään innostanut meitä kumpaakaan, joten lähdimme jo lauantaina kotiin. Koska 7 mailin kotimatka olisi ollut aivan liian lyhyt, kiemurtelimme kotisatamaamme 20 mailin kiertoreittiä.



Siinä ensimmäisen tunnin aikana luovimme 4-7 m/s tuulessa ja vaikka olikin lämpöisesti päällä, niin kieltämättä tuo kostea tuuli nipisteli vähän poskipäitä. Noin kokonaisuutena sanoisin silti: "Vielä tarkenee!" Lauantaina ilma oli + 5,5 astetta ja merivesi edelleen yli +10 asteteista.



Sormet tuntuivat vähän kohmeisilta, joten puin purjehdushanskojen päälle snoukkarukkaset ja taas tarkeni. Rukkasilla sujuu ainakin kiinni pitäminen ja vinssin pyöritys, mutta köysien käsittelyssä pudotin rukkasen ranteeseen roikkumaan ja käytin pelkkiä purjehdushanskoja. Oli kyllä vähän lumiukkomainen olo kaikissa näissä tamineissa.



Lämmin kaakaomukillinen ja suklaapötykkä ehdittiin sentään siinä reilun kolmen tunnin seiluulla nautiskelemaan.



Sääolosuhteet saivat saaret ja veneet kellumaan ilmassa. Näimme lauantaina reittimme varrella yhteensä kolme purjehtivaa venettä ja yhden konettajan. Merikotkia bongasimme jopa kolmeen otteeseen.




Kotirännissä laskettelimme 5 m/s myötätuulessa leppoisasti aika pitkän matkan. Sitä on tottunut vähän kovempaan menoon ja meininkiin, joten kieltämättä se kuviokellunta vähän tuskastuttikin. Tai se olisi ollut ihan mukavaakin lempeissä kesätuulissa, auringon valaisemissa vehreissä maisemissa ja vilkkaasti liikennöidyllä väylällä, mutta nyt tilanne oli toinen. Menin sisälle ja pakkasin kaapeista kaiken jäätyvän ruuan, juoman ja kosmetiikan jo kotiin kuljetettavaksi. (Se ei silti tarkoita vielä yöretkistä luopumista.)




Kaminamin nostopäivää ei ole vieläkään sovittu. Pelaamme edelleen bingoa myöhäissyksyn säiden kanssa ja yritämme päästä vielä jonkun kerran merelle. Toivomme siis kovasti, mutta emme odota mitään - silloin jokainen pyrähdys merellä on odottamoton ihana yllätys!

6 kommenttia:

  1. Sitkeitä sissejä olette. Lämppärillä on kyllä suuri merkitys. Muuten vilu valtaa kropan ja sitten ei ole enää kiva olla. Onko teillä muuten matot lattioilla näin kylmillä keleillä? Itse harkitsen sen takia kun noi vanerit johtaa kylmää kroppaan aika tehokkaasti.

    Itse tosiaankin jo luovutin tältä syksyltä. Menee niin hankalaksi talviteloille laitto kun alkaa vesiletkut jäätymään jne. Lämpimällä hallipaikalla olisi enemmän pelivaraa sen suhteen.

    VastaaPoista
  2. Kaminamusella ei ole mattoja, mutta tuo korkkikomposiittilattia on kyllä loistava: ei kuumene kesällä eikä kylmene loppukaudesta. Sen lisäksi käytetään tietysti villasukkia, koska lämppärin puhalama lämpö nousee ylös ja pöydän alla on helposti 5 astetta viileämpää. Mutta ei siis varpaat palele.

    Ymmärrän... vähemmällä kitumisella tietysti pääsee, jos nostaa veneen hyvän sään aikana. Meillä voi tulla vielä aika hyytävä nostopäivä jossain vaiheessa. Täällä on vielä meriveden lämpötila siinä +10-11 asteen paikkeilla, mikä suojaa pohjan tuntumassa kulkevia vesiletkujakin pakkaselta. Kohta täytyy kyllä jo harkita käyttöveden sulkemista ja siirtyä pelkästään kannettaviin juomavesikanistereihin. Kaminami pääsee tänäkin vuonna lämpöiseen halliin talvitorkuille, mikä tosiaan tuo vähän pelivaraa.

    VastaaPoista
  3. Olette kyllä sitkeimmät sissit =D. Mutta ymmärän kyllä miksi, merellä vaan on niin ihanaa. Lauantaina nousi meidän vene ja kausi täällä on nyt virallisesti ohi. Olit muuten ottanut jälleen aivan ihania valokuvia, niitä on aina ilo katsella (ja kaihoilla merelle). Me lennämme perjantaina Hampuriin ja venemessuille, joten vielä pääsee fiilistelmään venejuttuja =D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katinka ja mukavaa messuretkeä sinne Hampuriin! Odottelen jo raporttiasi sieltä :)

      Poista
  4. Kiva lueskella purjehduksistanne ja katsella saariston kauniita maisemia kuvistasi.

    Me emme ole purjehtineet merellä tänä kesänä, kun veneilimme keski-Euroopassa joilla. Viimeksi kesällä 12 s/y SeijMer oli Hangossa, nyt siis jo kolmatta talvea vierailla mailla. Viimeisin matkakertomus on luettavissa http://seijmer14.blogspot.fi, edelliskesäsessä on numerona 13...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Seija,
      ja kiitos myös linkistä... täytyykin tutustua teidän seikkailuihinne vierailla vesillä.

      Poista