Purjehtijakurssin toinen purjehdus ja "pyöriäisbongausta"

Sää suosi purjehtijakurssin toista purjehdusta auringolla ja leppoisalla tuulella (2-4 m/s, ajoittain 7m/s). Kiersimme reilun 10 mailin lenkin, menomatkan luovien ja myötätuuleen kotisatamaan. Veneenä toimi tällä kertaa Linjett 33 ja meitä oli ihanan pieni kolmen oppilaan ryhmä, jolloin puuhaa riitti koko ajan jokaiselle. Aluksi oli minun vuoroni toimia kipparina ja ajaa vene ulos satamasta. Ällistyttävää kyllä - se onnistui hyvin!

Merellä kolmikkoamme kierrätettiin jatkuvasti niin, että jokainen pääsi tasapuolisesti harjoittelemaan kaikkea. Kokonaisuutena reissu meni todella mukavasti, mutta ei kuitenkaan liian helposti, vaan pääsi sopivasti harjoittelemaan ja oppimaan erilaisia asioita. Parhaimmillaan päästimme sivuvastaisella mukavaan 6,8 solmun vauhtiin. Ehdin skuuttaamisen, ohjaamisen, navigoinnin yms. ohella harrastaa myös pilvien ja pyöriäisten bongausta. Jalaksenmuotoiset korkeat pilvet enteilevät korkeapainetta ja purjehduskellon ilmanpainemittari vahvisti asian. Pyöriäishavaintojen osalta saldo on tällä kaudella toistaiseksi 0, mutta itse tekeminen on tulosta tärkeämpää ;) Paluumatkalla keitimme kaffeet ja söimme sämpylät. Kyllä maistui taas simppeli ruoka taivaalliselle!

Siinä reissun aikana tuli purjehduskoulun reksin kanssa juttua purjehdusopinnoista ja sen perusteella teen päivityksen opintosuunnitelmaan. Perämieskurssista saa paremman hyödyn vasta perusteellisen harjoittelun jälkeen, johon menee muutama aktiivinen vuosi.

Purjehduksen jälkeen oli älyttömän hyvä mieli, vaikka olin aika poikki. Sormet ovat vähän turvoksissa ja voimattomat köysien kiskomisesta. Toisena pienenä seikkailuvammana on sääriin nousemassa mustelmia maanantain 606:n istumalaatikon pohjalla konttailusta. Mitähän tekisi kesällä: treenaisiko lisää purjehdusta 606:lla vai käyttäisikö hametta? Totta puhuen kysymys oli retorinen, 606-purjehduksia aikataulutetaan jo kesän ohjelmaan…