keskiviikko 31. elokuuta 2016

Sumupurjehdus: sukellusveneitä ja hylkeitä näkyvissä


Viime viikon maanantaina lähdimme aamulla varttia vaille kymmenen liikkeelle Högsårasta kotisatamaan Ajolanrantaan. Maisemat näyttivät Kejsarhamnenin lahdessa tältä... Kävi mielessä, että voisikohan sitä ilmoitella töihin, että emme pääse kotiin tuossa hernerokassa ja joudumme jäämään vielä yhdeksi päiväksi merelle?



Lounaansuuntaista tuulta oli kevyet 3-4 m/s. Nostimme heti purjeet ylös, mikä myös helpotti muun mahdollisen liikenteen kuuntelemista. Tutkaahan meillä ei ole, mutta laitoimme vastaanottavan AIS:n päälle. Siitä näkee ainakin yhteysalukset ja laivat. Väylillä liikuimme tietenkin niiden reunoilla. Sataman lahdesta ulos päästyämme näkyvyys oli entistä heikompi: navigointiohjelman perusteella päättelimme että 4-5 minuutin matkan päähän näki jotain, nopeutemme ollessa 6-6,5 solmua. Kulkuvalot tajusimme kytkeä päälle, kun sumuverhon takaa lipui koneella ajaen toinen purjevene valoissaan.



Sumu tiivistyi edelleen. Ennen Helsingholmenia näkyvyys oli enää vain yhden minuutin päähän 6,5 solmun vauhdissa. Etenimme sumuseinäisessä kuplassa ja tuntui kuin silmissä olisi vikaa, kun yritti pinnistellä nähdäkseen sumun läpi. Päätin hakea käsikäyttöisen sumutorvemme ensimmäistä kertaa käyttöön. Näkyvyyden ollessa huono on purjehtivan aluksen "täältä tullaan" -äänimerkki: "Töööööt-töt-töt" kahden minuutin välein. Torven ääni oli ihmeen hiljainen; kuvittelin että se melkein sattuisi korviin, mutta ei. Realistisesti ajatellen sen voisi kuulla joku kajakissa, soutuveneessä tai tuulen alapuolella purjeveneessä. Jos vastaantulevassa veneessä pörisee kone, niin varmasti jää meidän äänimerkit kuulematta. En ole muuten koskaan kuullut huviveneen käyttävän äänimerkkejä - en sumussa enkä muulloinkaan. Onkohan tämä vähän samanlainen varuste kuin mustat päivämerkit: kartio purjein koneajossa olevalle veneelle  ja pallo ankkurissa olevalle?



Helsingholmenin ohitimme näkemättä sitä lainkaan. Tuulihäiriöt ja navigointiohjelman kartta kertoivat saaren olevan paaran puolella. Ei silti voi sanoa, etteikö sumussa olisi nähnyt yhtään mitään. Siellä näki mitä oudoimpia asioita: mies bongasi sukellusveneitä ja minä hylkeitä kivillä. Alla on kuva sukellusveneestä.



Parin tunnin kuluttua startista näkyvyys oli jo aika hyvä ja tuultakin oli tullut hieman lisää (5-6 m/s). Pursiseuran Svinön paikkeilla saimme veneeseen vieraan. Västäräkki istui jonkin aikaa keulakaiteellamme kyydissä, sirkutti sitten kiitokseksi ja jatkoi matkaansa lentäen. Orhisaaren jälkeen alkoi ihan reipas sadekuuro. Onneksi hankin uuden Henri Loydin offshore-sadetakin tällä kaudella. Paitsi että se pitää vettä, niin siinä on myös parempi pystykaulus suojaamaan tuulelta ja tyrskyiltä. Luksuksena on povitaskussa narun päähän kiinnitetty mikrokuituliina aurinkolasien puhdistamiseen.

Luovimme 6-7 m/s pikkuisen puuskaisessa tuulessa kun mieheni totesi: "Susta on tullut aika hyvä isopurjeen skuuttaaja" ja jatkoi luennolla levangin ja kikin käytöstä. Kesän aikana mies on tehnyt siitä oikein numeron. Olen useasti kuullut lauseen: "Mä jätän sut nyt tänne purjehtimaan ja menen sisälle vaihtamaan vaatteita, säätämään / fiksaamaan/..." Eikä minua edes enää jännitä olla yksin puuskaisessakaan reippaammassa tuulessa purjehtimassa. Kuulimme muuten hiljattain tarinan, että jonkun purjeveneen mies oli tänä kesänä puhallutettu merellä, vaikka vaimo kipparoi venettä. Hihhihhhh...



Kotirännissä siirryin sisätiloihin ja aloitin veneen siivouksen 25 asteen kallistuksessa koska: elämän aikataulut. Imuroinnin jätin sentään kotisatamaan, mutta wc tuli pestyä, muutkin pinnat pyyhittyä ja petivaatteet sekä pyyhkeet kerättyä pyykkikassin. Kyllä tämä 6 tunnin 30 minuutin purjehdus toimistopäivän voitti. Muistelimme tätä hymysuin, kun tiistaina purimme pitkästä viikonlopusta kasaantuneita töitä ja muuta arjen hösseliä.



Mukavaa loppuviikkoa!


4 kommenttia:

  1. No enpä ole minäkään koskaan sumutorvea käyttänyt tai nähnyt käytettävän. Taitaa olla vähän lelu ja jäänne katsastusvarusteisiin ajalta, jolloin H-veneet olivat suurimpia purjeveneitä :). Hyvä, että pääsitte turvallisesti perille taitavan skuuttajan kyydissä! Ihanasti kirjoitettu juttu ja kivaa, kun voi pidentää joskus viikonloppuaan päivällä. Se tuntuu heti niin paljon pidemmältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Pilvi :)

      Totta... tuollainen vapputorvi-tyyppinen on varmaan tarkoitettu pieneen ja rauhalliseen veneilyyn. Pahus että emme ottaneet tuohon VHF-AIS-laitteeseemme sitä ulkokaiutinta, missä on töötti. Se nimittäin kuuluu!

      Poista
  2. Meillä oli kanssa kesän aikana pari sumukeliä ja se oli kyllä jännittävää. Siinä sitä mielikuvitus alkaa helposti laukkamaan =D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sumussa meno on jännittävää, mutta myös kaunista. Se on melkein taianomaista, kun lipuu purjeveneellä lähes äänettömästi tyynessä harmaassa sumukuplassa. Melkein kuin matkailisi pilvilinnoissa. Uskon että ihmisellä on luontainen tarve antaa merkityksiä näköhavainnoilleen, jolloin saari+kivi = sukellusvene - tai vaikka mitä :D

      Poista