Sää oli hieno: myötäisellä oli lämmintä yllin kyllin ja kotiin päin luoviessa puettiin pitkähihaisen päälle softshell-pusakkaa. Tuuli oikutteli vaihdellen suuntaa jopa 30 astetta lyhyen ajan sisällä ja puuskissa tuuli sellaista 10 m/s.
Elämässä on ollut nyt kaikenlaista, enkä ollut yhtään malttanut valmistautua ensipurjehdukseen. Nostin miehen kanssa purjeet ja autoin lähdössä ja sitten se iski: aivan oikea paniikki-jännitys-kramppi: "En osaa mitään!" Tuputin ruorin mieheni tassuun ja Isi-Kippari sääti purjeita. Itse istuin penkkiin seuraamaan silmä sirkkelinä mitä tapahtuu. Mielessä pyöri koko ajan mitä sitten omassa veneessä: mikä on erilaista mikä samanlaista ja miten me ikinä selviämme! Kuvasin, höpötin, vitsailimme ja nauroimme ja... rauhoituin.
Ainakin kartan seuraaminen sujui. Pystyin helposti yhdistämään tietokoneen karttaohjelman, paperikartan ja maiseman ja pysyin kärryillä sijainnista sekä reittisuunnittelusta.
Laiton sämpylälounaat, tammitynnyrissä kypsytetyt juomat (Pommacit) ja pullakaffeet tarjolle. Meni siinä Fazerin Sinisetkin kevään hienoa hetkeä juhlistamaan.
Ai kamala miten onnellinen sitä ihminen voi olla sinisissä kimallemerimaisemissa!
Isi-Kippari innostui yllättäen haastamaan meidät. Ensi keväänä pursiseuran kaksinpurjehduskisoissa katsotaan kumpi voittaa: Isi-Kippari ja Setä-Kippari perheveneellä vai me meidän tulevalla veneellä. Vielä ehtii toivomaan, että haaste oli pelkästään eikä vain puoliksi vitsi. Team Perheveneen eläkeikä ei ole mikään tasoittava tekijä. Päin vastoin, ne eläkeläiset ovat ehtineet treenata ja kisata koko ikänsä - epäreilua!
Kun pääsimme kotisatamaan noin kuuden tunnin seiluun jälkeen, hieroin unihiekkaa silmistäni ja lysähdin auton penkkiin pieneksi mytyksi kotimatkalle.
Ihanan raikas meritunnelma oikein huokui tästä!
VastaaPoistaKevään ensipurjehdukset ovat aina omalla tavallaan jänniä, vatsassa kutkuttaa ja surisee samalla kertaa. Kyllä se siitä varmasti menee tosi hienosti varovasti aloittaen myös omalla veneellä!!
Kiitos Pilvi!
VastaaPoistaEilen oli hieno valo tumpelommankin kuvata, tänään olisi ollut vaikeampi Pilvi-päivä ;)
Sitähän tuo Murukin sanoo, että aloitellaan sitten pikkuhiljaa omalla veneellä. Nyt vaan tuntuu että kaikki viime kesän treenit ovat valuneet hukkaan kuin vesi hanhen selästä. Joskus tällaista tunnetta seuraa kuitenkin se, että kun ryhtyy vaan toimeen, niin taidot palaavat muistista melkein huomaamatta. Taidan olla vähän perfektionisti-tyyppi ja siitä seuraa toisinaan pieniä rimakauhuja.
Rimakauhu tuo myös varovaisuutta vesillä, ota se niin!
Poista:)
PoistaIhana lukea, että ootte päässeet jo vähän purjehduksen "makuun". Meidän venee kelluu telakan edustalla joessa ilman moottoria, ensi viikolla toiveissa saada uusi kone. Että ehkä jo juhannuksena ollaan itekin merellä. Ja se "taikasauva" on ollut niin suosittu, että on maahantuojaltakin loppu, mä ihan unohdin koko jutun kun miehelle siitä vihjasin, mut se pirulainen meni ja tilas mulle sellaisen, sikäli mikäli sitä nyt sitten edes saa, aika näyttää.
VastaaPoistaToivottavasti Pia tekin saatte pian veneenne kuntoon. Juhannuksena olisi tosiaan ihana olla vesillä.
VastaaPoistaPidetään myös peukkuja, että maahantuoja saisi nopeasti lisää niitä Hook & Moorin taikasauvoja. On se kyllä niin älykäs! Tässä ollaan vähän mietitty, että perinteinenkin poijuhaka pitää ehkä olla lisäksi - jos jossain satamassa ei meidän kaksinkertaisessa kiinnitysköydessä riitäkään pituus...
Oli kyllä upea purjehduskeli lauantaina Airistolla. Viime kesänä ei kovin montaa yhtä hienoa päivää sattunut. Me päästiin liikkeelle vasta klo 17 aikaan illalla, joten ei taidettu olla samaan aikaan liikkeellä eteläisellä Airistolla...
VastaaPoistaKiva kun ehditte vielä iltapurjehdukselle :) Koitin vähän katsella Airistolla, josko olisitte olleet hoodeilla, mutta ei näkynyt tanssivia delfiinejä (eikä niitä joka kesä kaipaamiani pyöriäisikään) liikenteessä. Tulimme kotisatamaan jo niihin aikoihin, kun te olitte lähteneet liikenteeseen.
PoistaHyvää rapsaa sitten kun se kisa koittaa! Mukavan kesäisiä kuvia taas kerran. Tsemiä odotteluun :)
VastaaPoistaKitti Junnu :)
PoistaEikö se aina ole niin, että odotusajan loppuosa on tukalinta...? Joku just lohdutti ettei kukaan ole koskaan täysin valmis silti(ihmis-)vauvankaan tuloon, mutta silti elämästä selvitään.
Voi, mitä jännitystä kauden alkuun ja miten se varmsti vain nousee, kun saatte oman paatin. Menkäähän näyttämään eläkeläismiehistölle, miten nuoret pärjäävät!
VastaaPoistaKiitti Vellamo,
VastaaPoista"nuoret" :) Noh, ollaan me ehkä keski-ikäisiksi aika nuorekkaita ;)