Pieni välipostaus kuulumisista... täällä edetään mono-händinä kohti pienimuotoista joulua. Olemme olleet kipsin kanssa yhdessä jo neljä viikkoa ja toivoin pikaista eroa. Tänään lääkäri paiskasi kuitenkin siihen päälle vielä kaksi viikkoa lisää laatuaikaa kipsin kanssa. Paraneminen ei harmikseni ole edennyt odotusten mukaisesti. Viime viikon röntgenkuvissa ei näkynyt uudisluuta, vaan jopa vieä joku irtopalakin. Saan siis näillä näkymin kipsin pois viikkoa ennen joulua ja aloitan samana päivänä fysioterapian yläraajatraumoihin erikoistuneella terapeutilla. Alahuuleni ilmaisee päivän fiilikset...
Olin hautonut paljon ideoita mitä kaikkea koristeita ja herkkuja laitan jouluksi, mutta ideat tyssäävät siihen faktaan, että ranne tulee olemaan kipsistä erottuaan kipeä rautakanki. Jo pelkästään arjen välttämättömiin toimiin menee tuhottomasti aikaa ja kärsivällisyyttä. Mutta arvatkaas mikä pelastaa tämän jouluhullun aattoillan? Anoppila, eli Äiti-Kippari ja Isi-Kippari tietenkin! Koitan tehdä mieheni avustuksella ne muutamat omat must-jutut, mitä täytyy olla, kuten bataatti-juohenjuustolaatikon, "vegekinkun" ja marianne-jäädykkeen. Muuten pääsemme valmiiseen joulupöytään ja kuusen tuoksuun. Oi meitä onnenpossuja! Tässä joulua odotellessa voi onneksi esimerkiksi kuunnella jouluradiota vaikka täysin kädettömänä.
Mukavaa joulunodotusta kaikille!
Vaikka joulunaika on usein kiireistä ja stressaavaa, niin nauttikaa stereo-kätisyydestänne!
Ihana sinä, joka jaksat aina löytää asioista jotakin positiivista! Voin uskoa, että harmitti, kun sait kuulla pidennetystä laatuajasta kipsin kanssa. Voimia ja iloisia ja tervehdyttäviä ajatuksia sinne!
VastaaPoistaKiitoksia NJ :)
PoistaTaidan olla realisti: näen varsin kirkkaasti myös tilanteen huonot puolet, mutta jos niille ei mahda mitään niin keskityn kiitollisena niihin "onni onnettomuudessa" ja "nämä perusasiat ovat kuitenkin hyvin" näkökulmiin. Kiitollisuus paitsi tulee mulle luontevasti (olen huono pitämään asioita itsestään selvyyksinä) se myös vie tilaa kaikelta turhalta negatiivisuudelta. (I know you know this allready...)
Voih! Ei mukavia uutisia ollenkaan. Asenteesi on kyllä uskomattoman positiivinen! :) Minä jatkan täällä flunssan potemista edelleen, mutta iloitsen stereokätisyydestäni todellakin ihan jo koulutehtävien määränkin takia. Huh, en edes kestä ajatella miten hermojaraastava urakka se yhdellä kädellä olisikaan ;) Voimia kovasti kipsikäden kanssa sinnittelyyn ja paranemisia sinulle!
VastaaPoistaKiitos Ansku ja pikaista paranemista sinnekin! Jos olet onnellinen stereokätisyydestäsi, niin minä olen sitten flunssattomuudestani :) Tsemppiä haasteisiin!
PoistaOlipa harmi, että joudut pitämään kipsiä vielä pidempää. Mutta ajatellaan positiivisesti, anna sen parantua nyt rahassa ja nautit rauhallisesti joulun tunnelmasta, niin kesäksi käsi on kunnossa ja pääseet jälleen purjehtimaan =). Ihanaa joulunodotusta ja tsemppiä sinulle!
VastaaPoistaKiitoksia Katinka :)
VastaaPoistaTuo on totta, nyt malttia ja sen jälkeen ahkerasti kuntoutuen kohti seuraavaa purjehduskautta.
Otitko kipsin muistoksi? :D
VastaaPoistaTervetuloa Naispurjehtijoihin http://www.naispurjehtijat.fi
VastaaPoista