Juhannustunnelmia lounaisrannikolta

Juhannus meni aika mukavasti ilman venettäkin. Juhannusviikolle sattui niin paljon menoa, että koko juhlinnan suunnitteluun ei jäänyt enää aikaa ja energiaa. Maalla spontaanisti vietetystä juhannuksesta ei tullut täysin vaaraton, sillä illan aikana järjestelmäkameran zoomi jäi jumiin. Se on siis rikki, ei liiku, ei toimi! Tuli vähän orpo olo, kun toiset silmät ikäänkuin sokeutuivat kesken kokko-tunnelmien ja superkuutamon ja olin kännykkäkameran varassa. Muuten oli kyllä mukavaa ihan kahdestaankin.

Kävimme illalla tunnelmoimassa kotisatamassamme. Kallioiden syli oli hiljentynyt juhannuksen viettoon. Vain muutama vene oli paikalla ja kahvilakin oli sulkeutunut jo iltapäivällä.

Vietimme hilljaisen hetken tyhjällä venepaikallamme. Vesi oli siinä kohtaa selvästi ruusunsinistä ja muutenkin tavallista kauniinpaa.

Vaikka vähän suretti, ettei vene ehtinyt viettämään ensimmäistä juhannustaan kotisatamassaan vielä tänä vuonna, niin olemme edelleen mahdottoman onnellisia tästä venepaikasta! (Kuvittele tähän kuvaan suunnilleen laiturin päädyn mittainen purjevene kylkiparkkiin...)

En saanut kimalleteippauksia veneen kylkeen, mutta sain sentään viime viikon Grace-risteilyltä Ilse Jacobsenin hopeiset kimalle-flipflopit. Kun naiset shoppailevat ryhmänä, löytyy melkein aina joku sellainen tuote, joka kaikkien on pakko saada. Tällä kertaa hysteria-tuote oli kimalle-flipflopit :D

Veimme auton kotiin, vaihdoimme juhlavammat vaatteet ja pyöräilimme Naantalin rantaan nautiskelemaan lempeästä kesäillasta sekä tunnelmallisesta juhannusyöstä suosikki kahvila-ravintolamme Amandiksen terassisoffalle.

Yksinäinen sinkku- tai leskijoutsen kerjäsi ruokaa, söpöili ja nukkui pelottomasti aivan rannassa koko illan. Oli se kaunis, mutta en voi olla pohtimatta, että onkohan joutsenilla sydänsuruja?

Pieni vaaleanpunainen juhlaliputtaja sai sympatiani.



 

 

Saulin ja Jennin kokko syttyi vasta myöhään ja hurjasti savuten. Pelkäsimme että Pohjois-Euroopan lentoliikenne joudutaan keskeyttämään viikoiksi sankan savupilven vuoksi. Lopulta savu laantui ja kokko paloi riehakkaalla loimulla. Pilvisyydestä huolimatta myös superkuu kurkisti taivaalta (etsi kuvasta puiden välistä). Kuutamon kuvaaminen on muuten hurjan vaikeaa. Kotimatkalla kesäyö tuoksui kukkaniityille ja maapallon puolikkailta näyttävät hepat laidunsivat mehevää ruohoa vielä yöpalaksikin. 

Mies lähtee viikon kuluttua viimeiselle reissulle Englantiin tarkistamaan veneemme kunnon ja valmistelemaan sitä kotimatkalle. Tämä on uskomatonta aikataulutusten sattumaa, sillä en lähde mukaan tällekään reissulle. Olen nimittäin koko tuon viikon saaristossa treenaamassa aamuviidestä alkaen joka päivä, eli astangajoogaleirillä. Tämä meni nyt näin, pääasia että saadaan baby kotiin.