Aika monta lomaketta saa täytellä, kun ottaa uuden veneen käyttöön. Alkuun oli vähän hämmentävää sekin, mistä lomakkeesta aloittaisi, kun eri lomakkeisiin vaaditaan toisten lomakkeiden kautta saatavia tietoja. Tässä tiivistettynä rutikuivaa asiaa paperisotapolultamme.
1. Purjenumeron hakeminen - Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n rekisteri
- Tästä on hyvä aloittaa, koska purjenumeron hakeminen ei vaadi paljon tietoja veneestä, mutta purjenumeroa kysytään sitten jo veneen rekisteröinnissä.
- Purjenumero on pakollinen kaikissa kilpailuissa, mutta perinteisesti myös matkaveneet hankkivat sen.
- Purjenumeron hakemisen myötä vene rekisteröidään Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n ylläpitämään ja jäsenseurojensa päivittämään
venerekisteriin.
- Hakemuksessa kysytään veneen tyyppi, rakennusvuosi, nimi ja pursiseura.
- FIN-alkuinen purjenumero kertoo vesillä veneen kansallisuuden sekä yksilöllisen tunnistenumeron, jonka avulla voidaan seurata myöhemminkin veneen omistajahistoriaa.
- Rekisteritodistuksen saa postiennakolla (ensireksiteröintimaksu 100 €)
- Purjenumerohakemuksen lomake löytyy Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n sivuilta
2. Veneen rekisteröinti vesikulkuneuvorekisteriin
- Tämä on se virallinen ja pakollinen rekisteröinti kaikille vähintään 5,5 metriä pitkille purje- tai moottoriveille tai moottoriteholtaan vähintään 15 kw:n (>20 hv) veneille.
- Rekisteri-ilmoitus toimitetaan maistaraatille. Ilmoitukseen vaaditaan tarkat tiedot veneestä, kuten mitat, rakennusmateriaali sekä runko-, mooottori- ja purjenumerot. Liitteeksi tarvitaan myös veneen omistuksen todentava asiakirja, kuten kopio kauppakirjasta tai luovutustodistuksesta.
- Maistraatista saa sen jälkeen rekisteritodistuksen (30 €), joka tarvitaan mm. rekisteröitäessä venettä omaan pursiseuraan ja/tai Merikarhuihin. Rekisteritodistus on pidettävä aina veneessä mukana.
- Rekisteritodistuksesta löytyvä tunnus pitää sitten teipata kaunistamaan veneen kumpaakin kylkeä.
- Venettä ei saa ottaa käyttöön ennen kuin se on rekisteröity ja rekisteritunnus on merkitty veneen kylkeen.
- Rekisteri-ilmoituksen lomake löytyy Maistraatin sivuilta
3. Veneen rekisteröinti pursiseuraan ja/tai Merikarhuihin - seurojen venerekisterit
- Pursiseuraan rekisteröimisen jälkeen veneelle on mahdollista saada laituri- ja/tai telakointipaikka seuran kotisatamassa, katsastus seuran puolesta sekä oikeus käyttää seuran perälippua. Rekisteröinnissä kysytään yksityiskohtaiset tiedot veneestä. Veneen rekisteröinti omaan pursiseuraamme maksaa 300 €, sisältäen katsatuksen jälkeen saatavan venetodistuksen ja avaimen saaritukikohtiin.
- Merikarhut kysyvät jäsentensä venerekisterilomakkeessa kaikkein tarkimmin veneen tietoja (aina septitankkia myöten) ja Merikarhujen rekisteriin pyyrkiville veneille on joitakin erityisehtoja. Tämä hupi on pursiseuraan rekisteröintiin verrattuna huomattavasti kalliimpaa, mutta sen myötä saa The Vihreän Viirin saalinkiinsa, joka toimii pääsylippuna Saaristomeren upeisiin Merikarhusatamiin.
4. Aluksen radioluvan hakeminen
- Jos aluksella on VHF (nykyään käytännössä VHF-DC) -radiopuhelin, lähettävä AIS, EPIRB tai tutka, on alukselle haettava radiolupa viestintävirastosta.
- Radiolupahakemus käsitellään vain, jos veneen radioaseman hoitajalla on rannikkolaivurin radiotodistus (SRC), eli meriradioliikenteen pätevyystoidistus.
- Lomakkeessa kysytään radioaseman hoitajan henkilötiedot ja pätevyystodistuksen antopäivä. Veneestä on kerrottava vain nimi, veneen käyttötarkoitus (huvivene) ja kotisatama, joten tämänkin lomakkeen saa ajoissa liikkeelle.
- Myönnetty lupa on määräaikainen, mutta ne uusitaan useimmiten automaattisesti.
Meillä veneen siirtäminen rahtina Englannista Suomeen on oma järjestely- ja lomakeprosessinsa. Sitten on vielä venevakuutusten ja venepaikan hakemisiin liittyvät lomakkeet ja varmaan jotain muutakin, jota en ole vielä tajunnut ajatella... Jos teille tulee mieleen, niin vinkatkaa ihmeessä!
No heti tulee mieleen vakuutukset ja liittyminen Pidä Saaristo Siistinä -ry:hyn jotta saa norppatarran.
VastaaPoistaElena
No heti tulee mieleen vakuutukset ja liittyminen Pidä Saaristo Siistinä -ry:hyn jotta saa norppatarran.
VastaaPoistaElena
Totta! Roska-Roope -tarra ja ehkä myös Meripelastusseuran Trossi-tarran hankinta pitäisi laittaa vireille.
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistaTodella kivaa luettavaa tämä sinun blogisi. Annoin tunnustukseni sinulle blogissani, käy sieltä se nappaamassa ja jaa eteenpäin.
Jäiden lähtöä ja purjehduskautta odotellessa!Hyvää viikonloppua!
No tämäpä oli mukava yllätys! Kiitokset tunnustusesta NJ :)
VastaaPoistaNyt löysin sinunkin blogisi http://entajosalkaisit.blogspot.fi/ Näin se verkosto laajenee...
Mukavaa viikonloppua sinnekin!
Hei,
VastaaPoistaMiksi ette purjehdi venettänne Englannista? Meidän veneemme purjehti 13 päivää Southamptonista Turkuun.
Kiva blogi.
Hei
VastaaPoistaSuurin käytännön syy rahtina kuljettamiseen on aika. Vene valmistuu kauden alussa ja silloin miehelläni ei ole mitään mahdollisuutta olla niin pitkään pois töistään, että purjehtisimme veneen Suomeen. Toisekseen kun rahtaussuunnitelman kanssa on eletty, niin sen myötä on päädytty myös viimeistemään vene joiltain osin Suomessa.
Omasta puolestani suuret meriseikkailut saavat muutenkin vielä odottaa. Kunhan saisi tuon ärhäkkään veneen pysymään ensin lapasessa tässä kotinurkillakin ;)
Kiitos, kiva jos tykkäät seurata blogiani :)